Guineanlintuhaukka (Accipiter toussenelii) on lintuhaukkojen sukuun kuuluva lintulaji, jota tavataan Länsi-Afrikassa. Sitä pidetään usein samana lajina kuin afrikanlintuhaukkaa.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ei
Ei siirtolainenR
alkaaGuineanlintuhaukan siipiväli on koirailla 18,4–20,3 cm ja naarailla 20,4–24,3 cm. Sen pituus on noin kolme viidesosaa siipivälistä. Koiraat painavat 150–235 grammaa, naaraat 170–265 grammaa. Vaikka kaikki petolintunaaraat ovat koiraita suurempia, näillä ero on tavallista suurempi. Aikuisen silmät, vahanahka ja jalat ovat keltaiset tai kellanoranssit. Itäisen alalajin aikuiset ovat päältä tummanharmaita mutta pää on vaaleampi. Alapuolella siinä on punaruskeaa ja valkoista. Pyrstö on musta ja siinä on kaksi tai kolme täplää. Nuoret ovat päältä mustia ja alta valkoisia, eikä niissä ole merkkejä.
Läntisen alalajin aikuiset ovat myös päältä tummia, mutta niillä kurkku on harmaa, ja raidoituksessa on alapuolella punaruskeaa. Pyrstössä niillä on kolme valkoista täplää. Nuoret linnut ovat päältä mustanruskeita ja alta valkoisia mustin pilkuin.
Tavallisin ääni 2–3 sekunnin välein kuuluva ”vatsastapuhujan rahiseva krit tai terävämpi uit”. Se kuuluu linnun istuessa paikallaan, etenkin aamuvarhain, ja lennossa, ja se on parien ja kosiskelussa käytetty sekä reviirin ilmoitusääni. Kun koiras tuo syötävää pesään, se päästää ”hiljaisemman tshuk- tai krit-äänen”. Pesän ympäriltä kuuluu muita hiljaisempia ja pehmeämpiä ääni, joita päästelee ehkä lähinnä naaras.
Lajin ravintona ovat sammakot ja makeanveden äyriäiset. Se saalistaa suurempia hyönteisiä kuin afrikanlintuhaukka ja syö myös sisiliskoja, kastematoja ja pieniä nisäkkäitä ja lintuja. Se saalistaa koko päivän, myös aamu- ja iltahämärässä. Saalistaessaan se on piilossa puiden latvuksissa, usein aukeiden paikkojen kuten polkujen tai vesien äärellä. Se myös lentää nopeasti puusta toiseen saalistaessaan, jonka se sieppaa syöksye tai sieppaa, ja lentää tiheän kasvuston vierellä josta se syöksyy läpi yllättäen saaliinsa.selvennä
Guineanlintuhaukan pesintäkausi alkaa heinä-elokuussa ja päättyy helmikuussa. Afrikanlintuhaukasta poiketen lajin sanotaan tekevän lentoesityksiä vain harvoin. Pesä on 6–20 metrin korkeudessa suuren puun päähaarassa tai sivuoksalla lehvästön tai köynnösten kätkössä. Se rakennettu risuista, ja on noin 40 cm leveä ja 15–45 cm syvä, ja siinä on reunuksena tuoreita lehtiä. Naaras munii kaksi tai kolme munaa (harvoin yhden tai neljä). Muiden lintuhaukkojen tapaa naaras hautoo ja huolehtii poikasista ja koiras hankkii ravintoa, joskin naaras saalistaa jonkin verran kuin poikaset ovat kasvaneet. Haudonta kestää noin neljä tai viisi viikkoa, ja poikaset ovat lentokykyisiä 32–36 päivän ikäisinä. Nuoret linnut vaihtavat luultavasti suoraan aikuisten höyhenpukuun vähän yli vuoden ikäisinä.
