Savanniparatiisikaija (Psephotus haematonotus) on kaakkoisaustralialainen värikäs kaijalaji.
Linnun pituus on 27 cm ja paino 55–85 g. Sukupuolet ovat erivärisiä. Koiraan pää, alapuoli ja yläperä ovat vihreät, siivet, selkä ja pyrstö siniset, ja alaperä punainen. Naaras on yksivärisemmän oliivinvihreä ja alaperä sekä siiven alapinta ovat valkoiset. Nokka on musta (koiras) tai harmaa (naaras), iiris tummanruskea ja koivet harmaat. Nuori lintu muistuttaa aikuista, mutta on himmeämmän värinen.
Savanniparatiisikaijat elävät Australian kaakkoisosan sisämaassa. Sen elinympäristön ala on 1,49 miljoonaa neliökilometriä ja populaation koko noin 200 000 yksilöä. John Gould kuvaili lajin holotyypin Uudesta Etelä-Walesista.
Laji asuttaa puustoisia savanneja ja ruohostomaita sekä viljelyalueita, eikä sitä tavata yli 1 250 metrin korkeudessa merenpinnasta.
Savanniparatiisikaijat etsivät siemenravintonsa maasta. Parvet lentelevät maanpinnan yläpuolella kuin kahlaajaparvi lietteen yllä, välillä pysähdellen etsimään siemeniä, ja taas jatkaen matkaansa. Ne syövät myös vihreitä lehtiä, etenkin ohdakkeiden lehtiä.
Savanniparatiisikaijan pesä on tavallisesti veden äärellä kasvavan eukalyptuksen kolossa, joskus myös rakennelmissa. Naaras munii neljästä seitsemään, tavallisesti viisi munaa, joita se hautoo noin kolme viikkoa. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta lähes joka tunti. Poikaset jättävät pesän kuukauden ikäisinä ja saavat aikuispuvun sulkasadossa, joka tapahtuu noin kolme kuukautta pesästälähdön jälkeen.
