Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) on täpläperhosiin kuuluva, tavattoman yleinen perhoslaji. Sen siivet ovat tummat ja tasaväriset, kesän lopulla siivet vaalenevat. Tesmaperhonen on yksi harvoista päiväperhosista, joka lentelee myös pilvisillä säillä. Se koteloituu kesäkuun puolenvälin tienoilla ja kuoriutuu heinäkuun alussa.
Tesmaperhonen on kauttaaltaan tumman suklaanruskea ja yksivärinen. Siipien yläpinnalla saattaa erottua muutama musta, vaaleareunainen ja valkoteräinen silmätäplä. Siipien alapinnalla on rivi hyvin selkeitä, keltareunaisia mustia silmätäpliä. Siipiä reunustavat vaaleat siipiripset. Siipien kärkiväli on 28–42 mm ja naaraat ovat hieman koiraita suurempia.
Tesmaperhosta tavataan lähes koko Euroopassa pois lukien Välimeren saaret, osa Välimeren ympäristöstä sekä Skandinavian pohjoisosat. Idässä levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Aasiaan. Etelä- ja Keski-Suomessa laji on hyvin yleinen ja varsinkin eteläisessä Suomessa sitä tavataan heinikkoisilla alueilla lähes poikkeuksetta. Suomessa esiintymisen pohjoisraja on suunnilleen Oulu-Kajaani-linjalla ja se on heinäperhosille tyypilliseen tapaan jyrkkä. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle.
Tesmaperhosta tavataan avoimilla niityillä, valoisissa metsiköissä sekä metsänreunuksilla ja hakkuuaukeilla. Se kuitenkin välttelee usein kuuminta auringonpaistetta ja perhoset lentävät usein hieman kasvillisuuden suojaamina. Lajin yleisyyttä kuvaa se, että kesällä 2012 maatalousympäristön päiväperhosseurantaan ilmoitettujen tesmaperhosten määrä oli yli 15 000 ollen yli kaksinkertainen seuraaviin lajeihin, sitruuna- tai lanttuperhosiin, verrattuna ja valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa 2013 se oli yli 37 800 ilmoitetun yksilön määrällä ylivoimaisesti runsain päiväperhonen.
Päiväperhosille melko poikkeuksellisesti tesmaperhonen liikkuu usein myös pilvisellä säällä, kunhan ilma on riittävän lämmin, ja laji on ensimmäisenä lennossa sateen jälkeen. Koiraat lentävät aamusta saakka partioiden ja karkottaen toiset koirasyksilöt reviiriltään. Ainoastaan naaraat käyvät ahkerasti kukilla imemässä mettä, ja ne ilmeisesti elävätkin koiraita pitempään. Aikuiset perhoset kuoriutuvat koteloista pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi lennossa olevien perhosten kunto vaihtelee paljon. Tesmaperhosella on myös selvä protandria: koiraat ovat olleet lennossa jo pitkään ennen kuin ensimmäiset naaraat aikuistuvat. Tesmaperhoskoiraan tuottama feromoni houkuttelee tesmaperhosten lisäksi myös koivulasisiiven (Synanthedon scoliaeformis) koiraita.
Naaras laskee munat yksitellen laskeutuen satunnaisesti heinille. Toukat kuoriutuvat pari viikkoa myöhemmin ja kasvavat hitaasti. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana. Kotelo sijaitsee heinänkorrella, taivutetun lehden suojaamana lähellä maanpintaa.
