Rantakaija (Neophema petrophila) on Australian rannikolla elävä kaija.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Ei
Ei siirtolainenR
alkaaLinnun pituus on noin 22 cm ja paino 44–67 g. Sen höyhenpuku on pääosin oliivinvihreä, otsassa ja siivillä on kirkkansinistä. Nokka on harmaa, iiris tummanruskea ja koivet harmahtavat. Nuori lintu on himmeämmän värinen. Laji on vaatimattomimman värinen kaikista australialaisista papukaijoista.
Rantakaijan esiintymisalue ulottuu Australian länsirannikolta etelärannikon Robeen. Laji on yleinen ja asuttaa vain kapeaa rannikkovyöhykettä ja saaria 20 kilometriä rannasta. Sisämaassa sitä ei tavata kymmentä kilometriä kauempana merenrannasta. Kannan suuruus on yli 20 000 yksilöä. Gould kuvaili lajin holotyypin Länsi-Australiasta.
Rantakaijat asuvat vain rannikon hiekkadyyneillä, alkaalisilla soilla ja karuilla kallioluodoilla. Ne esiintyvät yleensä pareittain tai perhekunnittain, mutta voivat joskus muodostaa jopa sadan yksilön parvia.
Ruokavalio koostuu ruohojen ja pensaiden siemenistä ja hedelmistä. Joskus ne voivat tulla ratapihoille syömään maahan karisseita vehnänjyviä. Ruokaillessaan ne ovat kesyjä, mutta vaikeasti havaittavia, sillä ne etsivät lähes äänettöminä siemeniä kasvillisuuden seassa.
Lisääntymisaika on elokuusta lokakuulle. Pesä on maassa kallionkielekkeen alla tai vanhassa merilinnun pesäonkalossa, aina nousuveden ylärajaa korkeammalla. Naaras munii neljästä viiteen munaa, joita se hautoo noin 18 päivää. Poikaset jättävät pesän kuukauden ikäisinä, ja muodostavat vanhempiensa kanssa perhekunnan. Poikaset saavat aikuisen höyhenpuvun kolmen tai neljän kuukauden ikäisinä. Pari voi pesiä kahdesti kesän aiakan, jos olot ovat suotuisat.
