Kaunoruohokaija (Neophema pulchella) on kaakkoisaustralialainen värikäs kaijalaji.
Kaunoruohokaijan pituus on noin 20 cm ja paino 35–46 grammaa. Sen höyhenpuku on selästä ja päälaelta kirkkaan vihreä, alapuoli keltainen, siiven keskimmäiset ja pienet yläpeitinhöyhenet ja naama siniset. Koiraan siivellä on punaruskea siipijuova, siipisulkien reunat ja siiven alapeitinhöyhenet ovat tummansiniset ja pyrstö vihreä. Naaraan naama on vaaleamman sininen, ja siltä puuttuu siiven punertava juova. Nuori lintu on himmeämmän värinen.
Kaunoruohokaijat elävät Australian kaakkoisosassa Queenslandin kaakkoiskulmasta Victorian pohjoisosiin. Kannan suuruus on noin 20 000 yksilöä. Laji oli häviämässä 1900-luvun alussa, mutta kanta alkoi elpyä 1920-luvulla. Kaunoruohokaijoja pyydystettiin häkkilinnuiksi ja ammuttiin piirakantäytteiksi. Ne ovat enimmäkseen paikkalintuja. George Shaw kuvaili lajin holotyypin Uudesta Etelä-Walesista.
Kaunoruohokaijat asuvat harvapuustoisilla heinämailla ja vuorenrinteillä sekä vesireittien varrella.
Kaunoruohokaijojen ruokavalio koostuu siemenistä ja kasvien osista, joita se etsii maasta. Siementen osuus lisääntyy kuivan kauden lopulla. Syödessään se on hyvin peloton ja väistää ihmistä tavallisesti kävellen. Kuumimman ajan iltapäivästä linnut lepäävät pensaiden tai puiden siimeksessä. Ne käyvät juomassa vain kerran päivässä.
Lajin lisääntymisaika on elokuusta joulukuulle. Pesä on tavallisesti puun- tai kannonkolossa. Naaras munii neljästä viiteen munaa, joita se hautoo noin 20 päivää. Poikaset jättävät pesän neljän viikon ikäisinä, ja ne saavat aikuisen höyhenpuvun noin neljän kuukauden ikäisinä. Pari pesii toisinaan kahdesti kesän aikana.
