Kilkki (Saduria entomon) on siiroihin kuuluva Itämeressä elävä äyriäinen. Se elää pehmeillä pohjilla, joihin se pystyy kaivautumaan helposti. Se suosii kylmää vettä ja elää yleensä syvässä vedessä. Kilkki sietää hyvin vaihtelevia suolapitoisuuksia. Laji elää koko Itämeren lisäksi Pohjoisen jäämeren jokisuissa, Tyynessämeressä sekä myös Laatokassa ja Ruotsin suurten järvien syvänteissä.Se on levinnyt näille alueille Pohjoiselta Jäämereltä noin 7000 vuotta sitten mannerjäätikön sulamisen jälkeen. Kilkki onkin relikti eli jäännelaji.
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
S
alkaaKilkki on Itämeren suurimpia äyriäisiä. Koiras voi kasvaa yli 5-10 sentin mittaiseksi, naaras on koirasta pienempi. Kilkin ruumis on soikea ja harmaanruskea, päältä litteä, noin 3 kertaa leveyttään pidempi. Pyrstökilpi kapenee tasaisesti taaksepäin päätyen terävään kärkeen. Pään etureuna on melko tasainen, molemmilla puolilla on hieman ulostyöntyvät kulmat ja niiden takana pienet lovet. Pienet silmät ovat kokonaan pään yläpuolella.
Kilkki on sekä raadonsyöjä että aktiivinen saalistaja. Ravinnoksi kelpaavat muut pohjaeläimet, kuten valkokatka. Kilkki liikkuu aktiivisesti pohjassa ravintoa etsien tai väijyy saalistaan pohjaliejuun kaivautuneena. Kilkillä on kemiallinen hajuaistiselvennä, jonka avulla se luultavasti havaitsee ravintonsa.
