Keltaniittyperhonen (Coenonympha pamphilus) on täpläperhosten heimoon ja heinäperhosten alaheimoon kuuluva pieni päiväperhonen. Laji esiintyy palearktisella alueella ja siitä on kuvattu useita alalajeja ja muotoja.
Keltaniittyperhosen etusiiven pituus on yleensä 13–17 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 22–33 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia. Siipien yläpuolen pohjaväri on vaalean ruskeankeltainen. Etusiiven yläpuolella on pieni harmaa kärkisilmätäplä ja ulkoreunassa kapea harmaa reunajuova. Etusiiven alapuolella on musta, valkoteräinen ja keltarenkainen kärkisilmätäplä. Takasiiven alapuolen tyviosa on tumma ja ulkoreuna harmaa, välissä on vaalea postdiskaaliala. Etusiiven yläpuolen reunajuovan leveys ja tummuus, samoin kuin takasiiven alapuolen sävy vaihtelee eri muodoilla.
Keltaniittyperhosen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Afrikasta lähes koko Eurooppaan pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta sekä Vähä-Aasiaan, Libanoniin, Irakiin, Iraniin, Turkestaniin ja idässä mahdollisesti Siperiaan saakka.
Suomessa keltaniittyperhonen esiintyy runsaimmin maan etelä- ja keskiosissa, mutta lajia tavataan ajoittain Etelä-Lapissa ja satunnaisesti myös Lapin pohjoisosissa.
Keltaniittyperhosen elinympäristöä ovat monenlaiset ruohikkoa kasvavat avoimet alueet, niityt, kedot, pientareet ja metsänreunat.
Lentoaika on levinneisyysalueen eteläosissa huhtikuusta alkaen, Keski-Euroopassa toukokuusta alkaen ja Pohjois-Euroopassa kesäkuusta alkaen läpi kesän useana sukupolvena, paitsi Pohjois-Euroopassa yleensä vain yhtenä sukupolvena kesä–heinäkuussa. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.
