Uttar Pradesh
34 lajit
Uttar Pradesh on osavaltio Intiassa.
Maantiede
Suurin osa Uttar Pradeshista sijaitsee Gangesin tulvatasangolla, mutta osavaltion eteläosa on kumpuilevampaa maastoa. Tasanko koostuu Himalajalta tulleista alluviaalisista maalajeista ja on hedelmällistä ja tasaista.
Uttar Pradeshin ilmasto on lämmin ympäri vuoden. Vuoden sademäärästä 90 prosenttia saadaan kesäkuusta syyskuuhun ulottuvan sadekauden aikana.
Tasankoalueella on ollut alkujaan varsin monipuolinen luonto, mutta alkuperäisluonto on hävinnyt lähes kokonaan ihmisasutuksen tieltä. Luonnontilaista metsää löytyy tasangolta vain pieninä laikkuina, mutta samanlaista metsää on enemmän kukkuloilla, jotka nykyisin kuuluvat Uttarakhandin osavaltioon. Kosteaa trooppista lehtimetsää kasvaa siellä missä vuosittainen sademäärä on 100–150 mm. Niissä kasvaa puiden lisäksi bambua, köynnöksiä ja liaaneita. Kuivaa trooppista lehtimetsää kasvaa kaikissa tasangon osissa, etenkin sen keskiosassa. Valo pääsee siellä kenttäkerrokseen asti, joten puiden välissä kasvaa ruohokasveja ja varpuja. Osavaltion vähäsateisessa lounaisosassa, missä sademäärä jää 50–70 millimetriin vuodessa, kasvaa piikkisiä metsiä ja pensaikkoja. Niiden lajeihin kuuluvat akasiat ja tyräkit. Sadekaudella niiden väliin nousee myös ruohovartisia kasveja.
Uttar Pradesh on osavaltio Intiassa.
Maantiede
Suurin osa Uttar Pradeshista sijaitsee Gangesin tulvatasangolla, mutta osavaltion eteläosa on kumpuilevampaa maastoa. Tasanko koostuu Himalajalta tulleista alluviaalisista maalajeista ja on hedelmällistä ja tasaista.
Uttar Pradeshin ilmasto on lämmin ympäri vuoden. Vuoden sademäärästä 90 prosenttia saadaan kesäkuusta syyskuuhun ulottuvan sadekauden aikana.
Tasankoalueella on ollut alkujaan varsin monipuolinen luonto, mutta alkuperäisluonto on hävinnyt lähes kokonaan ihmisasutuksen tieltä. Luonnontilaista metsää löytyy tasangolta vain pieninä laikkuina, mutta samanlaista metsää on enemmän kukkuloilla, jotka nykyisin kuuluvat Uttarakhandin osavaltioon. Kosteaa trooppista lehtimetsää kasvaa siellä missä vuosittainen sademäärä on 100–150 mm. Niissä kasvaa puiden lisäksi bambua, köynnöksiä ja liaaneita. Kuivaa trooppista lehtimetsää kasvaa kaikissa tasangon osissa, etenkin sen keskiosassa. Valo pääsee siellä kenttäkerrokseen asti, joten puiden välissä kasvaa ruohokasveja ja varpuja. Osavaltion vähäsateisessa lounaisosassa, missä sademäärä jää 50–70 millimetriin vuodessa, kasvaa piikkisiä metsiä ja pensaikkoja. Niiden lajeihin kuuluvat akasiat ja tyräkit. Sadekaudella niiden väliin nousee myös ruohovartisia kasveja.
