Kirjoritari
Kirjoapollo (Zerynthia polyxena), vanhemmissa lähteissä kirjoritari, on Etelä- ja Keski-Euroopassa jokseenkin yleinen kevään päiväperhoslaji. Suomessa tai muualla Pohjois-Euroopassa sitä ei tavata. Eteläeurooppalaista Zerynthia cassandraa pidetään joissakin lähteissä kirjoapollon alalajina.
Kirjoapollo on monien lähimpien sukulaistensa tapaan keskikokoinen, pyöreäsiipinen, väritykseltään selvästi vaaleankeltaisen ja mustan kirjava perhonen. Etusiiven etureunassa on rivi laajoja, lähes nelikulmaisia mustia laikkuja ja siiven kärkiosassa saattaa näkyä muutama pieni punainen täplä. Takasiiven ulkoreunaa kiertävässä tummassa vyössä on punaisia laikkuja, joiden ulkopuolella on lisäksi pieni sininen täplä. Siipisuonet erottuvat siipien vaaleaa pohjaväriä vasten selvästi mustina viiruina. Sekä etu- että takasiivissä siipeä reunustaa leveä musta juova, jonka jyrkän sahamaisesti mutkittelevan ulkoreunan kellertävä viiru jakaa selkeästi leveämpään vyöhön ja sen mutkittelua seuraavaan viirumaiseen osaan. Siipien alapinnalla perhosen väritys on yläpintaa selkeämmin puna-musta ja vähemmän vaaleankeltainen. Perhosen vartalo on mustan ja punaisen kirjava. Siipiväli 60–80 mm.
Kirjoapollo on eteläeurooppalainen perhoslaji, jota tavataan Lounais-Ranskasta Välimeren pohjoispuolta pitkin Italiaan ja edelleen Balkanin niemimaalle sekä Kreikkaan ja Uralille. Aasiassa sen levinneisyys jatkuu Turkin kautta Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan. Pohjoisimmaksi levinneisyys nousee Itä-Euroopassa. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena huhtikuusta kesäkuulle.
Kirjoapolloa tavataan kuivilla ja kuumilla paikoilla, mutta korkeammalla tai pohjoisempana tyypillinen ympäristö muuttuu kosteammaksi. Perhoset lentävät matalalla kasvillisuuden yläpuolella ja pysähtyvät usein juomaan kukkien mettä. Kirjoapollo on yleinen, mutta tavallisesti harvalukuinen laji, joskin paikasta riippuen perhosten yksilömäärät voivat olla huomattavan suuria. Lentotapa on jokseenkin suoraviivainen, mutta hento. Kotelo talvehtii.
Perhonen on saalistajilleen myrkyllinen toukan ravintokasvistaan talteen ottamien yhdisteiden vuoksi.
