Australiansuula (Morus serrator) on australaasialainen suulalaji. Se pesii tiheinä yhdyskuntina Australian kaakkoisrannikolla, Tasmaniassa, Norfolkinsaarella ja Uudessa-Seelannissa. Laji liikkuu pääasiassa rannikkovesillä ja kalastaa ravinnokseen muun muassa sardelleja ja kalmareita. Australiansuula muistuttaa suuresti kapinsuulaa ja joskus myös risteytyy sen kanssa. George Robert Gray kuvaili lajin Tasmaniasta peräisin olevan tyyppiyksilön perusteella vuonna 1843.
Australiansuulan ruumiinpituus on 84–95 senttimetriä ja paino noin 2,3 kilogrammaa. Siipiväli on noin 1,7 metriä. Autraliansuulan höyhenpeite on pääosin valkoinen, mutta siivenkärjet ja sisemmät pyrstösulat ovat mustat. Pää on ruskeankeltainen. Vaaleata, sinertävänharmaata nokkaa ympäröi tyven kohdalla musta reunus. Jalat ovat harmaat.
Nuorten yksilöiden pää ja selkäpuoli ovat pääosin ruskeat, mutta niissä on myös hajanaisia valkoisia pilkkuja. Australiansuula muistuttaa hyvin paljon lähisukuista kapinsuulaa, mutta australiansuulan pää on oranssimpi ja huudot kovaäänisempiä kuin kapinsuulalla. Lisäksi sen kurkkupussin pituus on vain kolmannes kapinsuulan vastaavasta.
Australiansuula pesii Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Australiassa lajin pesimäyhdyskuntia on vain Victorian ja Tasmanian osavaltioissa. Uuden-Seelannin rannikolla pesivien australiansuulien yhdyskunnat sijaitsevat enimmäkseen Pohjoissaarella. Pieni yhdyskunta pesii myös Norfolkinsaarella. Pesinnän jälkeen suulat levittäytyvät ympäri Tasmaninmerta sekä Australian rannikkoa ja vaeltavat Kauriin kääntöpiirille saakka. Harhailevia lintuja on havaittu myös Ranskan eteläisten ja antarktisten alueiden territoriossa, Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja Brasiliassa. Aikuisten australiansuulien lukumääräksi arvioidaan noin 110 000 yksilöä.
Australiansuulat kalastavat lähinnä rannikolla ja liikkuvat vain harvoin kaukana maa-alueista. Niiden ravinto koostuu lähinnä sardiineista, sardelleista ja makrilleista. Ne syövät myös kalmareita, nokkakaloja ja makrillihaukia. Kalastaessaan suulat lentävät noin 10–20 metrin korkeudessa merenpinnasta ja paimentavat kalat tiiviimpään parveen. Sitten ne taittavat siipensä taakse ja syöksyvät veteen nappaamaan kalan. Australiansuula pysyy vedessä vain noin kymmenen sekuntia, mutta ehtii yleensä nielemään saaliin ennen pinnalle nousua.
Australiansuulat pesivät loka–toukokuussa pienissä mutta tiheissä yhdyskunnissa. Suulaparin pariside on yleensä elinikäinen. Kumppanin löytymisen jälkeen koiras alkaa kerätä pesään merilevää sillä välin kun naaras vartioi parin pesäpaikkaa. Hautovien suulien ulosteet tekevät pesästä ajan mittaan lujemman. Eri suulien pesät ovat vain juuri ja juuri nokkimisetäisyyden päässä toisistaan. Naaras munii kerralla vain yhden sinertävänvalkean munan, mutta mikäli muna rikkoutuu tai vierii pesästä ulos, naaras voi munia sen tilalle toisen. Sekä koiras että naaras hautovat. Haudonta-aika kestää 42–44 vuorokautta. Poikanen on kuoriutuessaan höyhenetön ja sokea. Molemmat vanhemmat osallistuvat ruokintaan. Vuorotellen toinen vanhemmista vartioi pesässä toisen hakiessa ruokaa poikaselle. Poikanen viipyy pesässä noin 100 vuorokautta. Se saavuttaa sukukypsyyden 6–7 vuoden ikäisenä ja voi elää arviolta 25–38-vuotiaaksi.
