Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Liitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Ei
Ei siirtolainenG
alkaaLinnun pituus on noin 36 cm ja paino 127–142 g. Sen pää ja alapuoli ovat kellahtavat, siivet, pyrstö ja kurkku siniset, otsassa on punainen täplä ja selkäpuoli on vihreän ja sinisen kirjava. Naaras on kooltaan hieman koirasta pienempi ja sen kurkku on oranssinpunainen. Nokka on sarvenvärinen, iiris ruskea ja koivet harmaat. Nuoren linnun pää ja alapuoli ovat kellanvihreät sekä selkä ja siivet vihertävät.
Nimensä mukaisesti tasmanianrosella elää lähes kaikkialla Tasmaniassa ja sen lähisaarilla Bassinsalmessa. Sen elinympäristön ala on 20 000–50 000 neliökilometriä ja populaation koko noin 50 000 yksilöä. Laji on enimmäkseen paikkalintu, mutta varsinkin nuoret linnut kokoontuvat joskus suuriksikin parviksi ja voivat vaellella laajalti. Johann Friedrich Gmelin kuvaili lajin holotyypin Tasmanian Adventure Bay'sta saadusta näytteestä, tosin hän luuli, että näyte oli Uudesta-Kaledoniasta, minkä vuoksi hän nimesi lajin caledonicukseksi.
Tasmanianrosellaa tavataan muualla paitsi puuttomilla nummilla ja avohakatuilla, puuttomilla alueilla.
Lajin ruokavalio koostuu siemenistä, kukista, marjoista, pähkinöistä, hedelmistä sekä hyönteisistä ja niiden toukista. Talvisin parvet ruokailevat orapihlaja-aidoissa marjoja syöden.
Lisääntymisaika on syyskuulta tammi-helmikuulle. Pesä on tavallisimmin eukalyptuksen kolossa tai onkalossa, toisinaan rakennusten raunioiden onkalossa. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, joita se hautoo kolme viikkoa. Haudonta-aikana naaras poistuu pesästä vain aikaisin aamulla ruokailemaan koiraan kanssa, joka antaa sille ruokaa. Poikaset jättävät pesän viiden viikon ikäisinä ja liikkuvat vanhempiensa seurassa vielä neljä-viisi viikkoa. Laji on sukukypsä vuoden ikäisenä, vaikka sen aikuispuku valmistuu vasta 14 kuukauden iässä.
