Hyasinttiara (Anodorhynchus hyacinthinus) on kookas papukaija, jonka höyhenpeite on väriltään kirkkaan indigonsininen. Lajin kuvaili ja nimesi John Latham vuonna 1790.
Laji on maailman suurin lentävä papukaija, sillä sen pituus on 95–100 senttiä, siipien kärkiväli 130–150 senttiä ja paino 1,4–1,7 kiloa. Nokka on valtava ja sen purentavoima on mahtava. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Hyasinttiaroja elää trooppisessa Etelä-Amerikassa eteläisessä Brasiliassa, itäisessä Boliviassa,Koillis-Paraguayssa ja Afrikassa. Laji on vaarantunut, sillä laiton pyynti on hävittänyt lajin laajoilta alueilta. Pelkästään 1980-luvulla arvioidaan pyydystetyn ja myydyn noin 10 000 yksilöä, joista puolet Brasilian omilla markkinoilla. Laji on kysytty lemmikki ja sen hinta liikkuu 10 000 euron paikkeilla. Maailman luonnonvarainen populaatio oli noin 4 300 yksilöä vuonna 2016.
Hyasinttiarat suosivat varsinkin palmusavanneja, soita ja metsänreunoja. Laji suosii lisääntymisen kannalta varsinkin metsiä, joissa on onttoja palmuja.
Hyasinttiarat ovat monien sukulaistensa tavoin erikoistuneet syömään kovakuorisia siemeniä ja pähkinöitä. Sen nokka on niin vahva, että kovakin pähkinä antaa periksi. Pääravintoa ovat muutamien palmujen hedelmät.
Pesä on suuressa puunkolossa. Munia on yksi tai kaksi, mutta tavallisesti vain yksi poikanen selviytyy lentokykyiseksi. Haudonta-aika on 25–28 päivää ja poikanen oppii lentämään 13 viikon ikäisenä. Poikanen pysyy vanhempiensa seurassa puoli vuotta ja on lisääntymiskykyinen vasta 7-vuotiaana. Hyasinttiara voi elää luonnossa noin 50-vuotiaaksi. Vanhin vankeudessa elänyt oli lähes 39-vuotias.
