Idänkotelokilpikonna (Terrapene carolina) on kotelokilpikonnien sukuun kuuluva laji. Täysikasvuisen yksilön pituus on noin 20 senttimetriä. Kilpi on pääosin ruskea ja yleensä siinä on kuvioita, jotka ovat oransseja tai keltaisia....
Pisarakilpikonna (Clemmys guttata) on erittäin uhanalainen suokilpikonnalaji, joka elää Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Sen elinympäristöä ovat suot, marskimaat ja metsäpurot.Pisarakilpikonna on 9-12 cm pitkä ja painaa enimmillään 230 grammaa. Sen...
Muhlenberginpurokilpikonna (Glyptemys muhlenbergii) on suokilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Yhdysvalloista.
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Viiksihai (Ginglymostoma cirratum) on viiksihaiden heimoon kuuluva kala, joka elää Atlantin valtamerellä.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Tähtikotkarausku eli täpläkotkarausku (Aetobatus narinari) on kotkarauskuihin (Myliobatidae) kuuluva litteä pitkäpyrstöinen rauskulaji, jonka selkäpuolella on valkoisia täpliä. Sen vartalo voi kasvaa yli 3,5 m leveäksi, ja piiskamainen pyrstö ja...
Molukkirapu (Limulus polyphemus) on elävä fossiili, joka elää valtamerissä. Sen sukulaisia eli merissä jo 400–350 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin heimosta elää neljä lajia, muut niistä ovat pienikokoisempia ja niitä tavataan Aasian...
Kampavasarahai (Sphyrna lewini) on vasarahaiden heimoon kuuluva rustokalalaji. Sitä esiintyy kaikilla lauhkeilla ja trooppisilla merialueilla.
Venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedtii) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on vihertävänharmaa, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Kyljessä on selvä väriraja. Kuono on tylpempi kuin muilla sampilajeilla.Venäjänsampea tavattiin alkujaan...
Euroopansampi eli sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
Mustakuonohai (Carcharhinus acronotus) on tiikerihaiden eli ihmishaiden (Carcharhinidae) heimoon kuuluva hailaji.
Tähtisampi (Acipenser stellatus) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on tummanharmaa tai musta, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Muihin sampilajeihin verrattuna tähtisammen vartalo on hoikka, ja kuono pitkä ja kapea.Se elää sekä merivedessä,...
Atlantinsampi, aiemmin sinisampi (Acipenser oxyrinchus) on ensisijaisesti pohjoisamerikkalainen sampilaji, joka on aikoinaan elänyt alkuperäisenä myös Itämeressä. Atlantinsampi on jopa kymmenien vuosien ikään elävä, hyvin suurikokoiseksi kasvava...
Harmaasampi (Acipenser nudiventris) on äärimmäisen uhanalainen sampilaji.Kala voi kasvaa jopa yli kaksi metriä pitkäksi, ja suurin ilmoitettu paino on 80 kg. Tyypillinen pituus on noin 130 cm.Harmaasampea on tavattu luonnonvaraisena Mustaltamereltä,...
Lyhytkuonosampi (Acipenser brevirostrum) on sampien (Acipenseridae) heimoon ja varsinaisten sampien (Acipenser) sukuun kuuluva kalalaji.Lyhytkuonosampi on tavallisesti noin 50 senttimetrin mittainen, mutta sen on havaittu kasvavan jopa 143...
Persiansampi (Acipenser persicus) on äärimmäisen uhanalainen sampilaji.Kala voi kasvaa jopa kaksi ja puoli metriä pitkäksi.Persiansampea tavataan Kaspianmeren vesistössä, lähinnä sen eteläosassa. Se kutee virtaavissa vesissä sorapohjalle, poikaset...
