Sampi
Euroopansampi eli sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
Euroopansampi kasvaa tyypillisesti 50–150 senttimetriä pitkäksi, enimmillään jopa kuusimetriseksi, ja yleiseksi painoksi mainitaan 125 kg. Kala voi kasvaa jopa 400-kiloiseksi. Euroopansampi on selkäpuolelta tummanharmaa, vatsapuolelta kellanvalkea. Sen kuono on pitkä ja leuasta törröttää viiksisäikeitä. Selkä on ryhmyinen.
Euroopansampi oli aikaisemmin yleinen laajalti Länsi- ja Etelä-Euroopan rannikoilla, mutta jäljellä on enää yksi kuteva kanta Ranskassa Garonnejoessa. Sitä tavattiin Pohjanmeressä, Itämeressä, Englannin kanaalissa, Atlantin rannikolla, Välimeressä Ródoksen länsipuolella ja Mustanmeren länsi- ja eteläosissa.
Euroopansammet viettävät ainakin osan elämästään merivedessä, mutta tulevat kutemaan jokiin. Koiraat lisääntyvät ensimmäisen kerran 10–12 vuoden ja naaraat 10-20 vuoden iässä. Lajin keskimääräiseksi sukupolvenväliksi on arvioitu 66 vuotta, ja ne voivat elää huomaattavasti vanhemmiksi.
Sampi viihtyy lähellä mutaista pohjaa, josta se etsii ruokaa viiksisäikeiden avulla. Aikuiset yksilöt pysyttelevät jokisuulla, mutta ne nousevat kutemaan sorapohjalle lähemmäs latvavesiä.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee euroopansammen äärimmäisen uhanalaiseksi, koska siltä tunnetaan enää yksi populaatio ja sekin on heikkenemään päin. Vuonna 2010 arvioitiin, että lajia on luonnossa jäljellä 20–750 sukukypsää yksilöä; vuonna 2020 arvio oli 50.
Ranskassa on käynnissä euroopansammen in situ -suojeluohjelma, ja lajia suojellaan myös ex situ Ranskassa ja Saksassa. Lajia istutettiin vuosina 1995 ja 2007–2014. Vuonna 1995 istutetuista yksilöistä 3–5 prosenttia selviytyi.
Euroopansampi kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen 1.
