Pohjankarhepääsky (Stelgidopteryx serripennis) on Pohjois- ja Väli-Amerikassa tavattava pääskyihin kuuluva varpuslintu.
Kooltaan pohjankarhepääsky on noin 13–15 cm:n pituinen. Selkäpuolelta laji on vaaleanruskea ja vatsapuolelta kermanvalkoinen. Rinta ja kyljet ovat usein vaaleanharmaat. Kurkku on vaaleampi ja toisinaan kanelinruskea. Aikuisten pohjankarhepääskykoiraiden siipien kärkien sulat ovat jäykistyneet ja sahalaitaiset. Pohjankarhepääsky muistuttaa ulkonäöltään törmäpääskyä (Riparia riparia), mutta eroaa siitä harmaan rintansa perusteella.
Pohjankarhepääskyn levinneisyysalue ulottuu Alaskan kaakkoisosista ja Kanadan eteläosista Yhdysvaltojen läpi Meksikoon. Keski-Amerikassa lajia tavataan alueelta, joka ulottuu Belizestä Panamaan. Lisäksi lintu pesii Caymansaarilla, Kuubassa, Haitilla, Saint-Pierre ja Miquelonilla, Turks- ja Caicossaarilla sekä Neitsytsaarilla.
Pohjankarhepääsky on muuttolintu ja muuttaa talveksi Keski-Amerikan eteläosiin ja Etelä-Amerikan pohjoisosiin. Pesimäalueilleen linnut palaavat helmikuun lopulla ja maaliskuussa. Talvehtimisalueilleen linnut lähtevät heinäkuun puolivälistä alkaen. Osa linnusta lähtee vasta marraskuussa.
Laji rakentaa pesänsä hiekkaisiin törmiin, kallionleikkauksiin, luoliin ja myös ihmisen tekemiin rakennelmiin, kuten siltoihin, jotka usein sijaitsevat veden läheisyydessä. Pesä rakennetaan onkalon perälle heinistä ja oksista. Pohjankarhepääskyjen pesät voivat sijaita melko lähelläkin toisiaan, mutta ne eivät pesi yhtä suurina yhdyskuntina kuin törmäpääskyt. Laji pesii usein törmäpääskykolonioissa. Naaras munii neljästä kahdeksaan valkoista munaa, joita myös koiras hautoo.
Pohjankarhepääskyt käyttävät ravinnokseen erilaisia lentäviä hyönteisiä, joita ne saalistavat ilmasta. Pohjankarhepääsky nappaa ravintonsa tyypillisesti hyvin läheltä veden tai maan pintaa. Laji juo kastamalla nokkansa veteen lentäessään hieman vedenpinnan yläpuolella.
