Antilooppijänis (Lepus alleni) on pohjoisamerikkalainen jänislaji.
Hä
HämäräYö
YöllinenFo
FolivoreGr
GraminivoreKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Ma
MaanpäällinenKu
Kursorinen eläinHy
Hyppivät eläimetHyppääminen on ponnahtamista lihasvoimalla tai muulla voimalla ylöspäin ja joskus samalla myös eteenpäin niin, että jalat ovat yhtäaikaises...
Es
Esiyksilölliset eläimetTy
TylsyysNo
NomadiPo
PolygynyYk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenA
alkaaAntilooppijänis kasvaa 45–60 sentin pituiseksi, jonka jatkeeksi vielä 2,5–10 sentin pituinen häntä. Jäniksen etujalat kasvavat 10–20-senttisiksi ja takajalat 20–30-senttisiksi. Nimensä jänis on saanut jalkojensa mukaan, tarkemmin sanoen afrikkalaisten nopeasti liikkuvien ja loikkivien antilooppien mukaan. Jäniksen korvat kasvavat 5–20-senttisiksi. Korvien tehtävänä ei ole ainoastaan kuulon tehostaminen, vaan myös lämmönsäätely.
Ensisijaisesti antilooppijänistä tavataan Yhdysvaltojen lounaisosissa. Tiheimmiten se elää Arizonan osavaltiossa, mutta laji on levinnyt myös New Mexicoon, Kaakkois-Kaliforniaan sekä osittain myös pohjoiseen Meksikoon. Elinympäristöiksi antilooppijänikselle kelpaavat hyvin erilaiset asuinalueet. Sitä tavataan ruohoisilta kukkuloilta tai tasangoilta. Niitä elää kuitenkin myös Yhdysvaltojen lounaisosien aavikoilla sekä kaupungistuneilla alueilla, johon ne ovat sopeutuneet hyvin.
Antilooppijänis on yöeläin ja ruokailee lähinnä myöhään illalla ja varhain aamulla. Se on hiljainen eläin, joka harvoin ääntelee lukuun ottamatta huutoa sen ollessa hädässä. Kolojen kaivamisen sijaan se vaaran uhatessa luottaa ennemmin nopeaan juoksutaitoonsa. Erikoista antilooppijäniksessä on se, että se voi antaa signaaleja antilooppien tavoin nostamalla takapuolensa valkoisia karvoja. Näitä signaaleja annetaan silloin, kun jänis juoksee saalistajaa karkuun.
Sadekausina, joita on kaksi vuodessa, jänis syö tuoretta heinää. Kuivina kausina ravinto koostuu kaktuksesta ja mesquite-pensaasta. Veden juonti on jänikselle lähes tarpeetonta, sillä se saa kaiken tarvitsemansa nesteen syömistään aavikkokasveista.
Naaraat synnyttävät usein alle vuoden ikäisinä, ja lisääntyminen jatkuu vuoden ympäri. Pesue syntyy joka vuosi ja pesueen koko on 2–4 poikasta.
