Arunachal Pradesh
36 lajit
Arunachal Pradesh on Intian osavaltio maan koillisosassa Kiinan, Myanmarin ja Bhutanin vastaisella rajalla.
Maantiede
Arunachal Pradeshin pinta-ala on 83 743 km². Pinta-alaltaan Arunachal Pradesh on Intian koillisista osavaltiosita suurin. Osavaltion alue rajautuu lännessä Intian Bhutanin vastaiseen rajaan, pohjoisessa Kiinan hallitsemaan Tiibetiin ja kaakossa Myanmariin. Bhutanin vastaisella rajalla on pituutta 160 kilometriä, Kiinan vastaisella rajalla 1080 kilometriä ja Myanmarin vastaisella rajalla. 440 kilometriä. Arunachal Pradeshin naapuriosavaltioita ovat Nagaland kaakossa ja Assam etelässä.
Arunachal Pradesh voidaan jakaa kolmeen maantieteelliseen alueeseen. Osavaltion eteläosat muodostuvat Assamin tasangon reunalta nousevista Himalajan aluskukkuloista, joiden korkeus on 300–1 000 metriä. Pohjoiseen kuljettaessa vuoret kohoavat nopeasti Ala-Himalajaksi jopa 3 000 metrin korkeudella. Edelleen pohjoiseen päin Tiibetin rajalla kohoavat Ylä-Himalajan huiput. Ylä-Himalajaan kuuluu myös Arunachal Pradeshin korkein huippu Kangto 7 090 metrin korkeudella. Alueella on syvien laaksojen erottamia ylätasankoja. Brahmaputra virtaa Arunachal Pradeshin läpi Tiibetistä Assamiin. Osavaltion alueella virtaa myös useita Brahmaputran sivuhaaroja, kuten Dibang, Lohit, Subansiri, Kameng ja Tirap.
Ilmasto Arunachal Pradeshissa vaihtelee korkeuden mukaan. Matalimmilla alueilla ilmasto on subtrooppinen, kuuma ja kostea. Kesäkuun ja elokuun välillä kesälämpötilat ovat tyypillisesti 30 °C, sekä joulukuun ja helmikuun välillä korkeimmillaan 13°C. Alueella vallitsee monsuuni-ilmasto ja suurin osa sateista saadaan huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Keskimääräinen vuotuinen sadanta on noin 3 300 mm. Runsaat sateet aiheuttavat ajoittain tulvia ja maanvyörymiä.
Arunachal Pradeshin pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa on metsien peitossa. Osavaltion metsäpinta-ala on Intian toiseksi suurin heti Madhya Pradeshin jälkeen. Alueen metsien tyyppi vaihtelee korkeuden mukaan. Aluskukkuloilla on sademetsää, joka vaihtuu hieman korkeammalla trooppiseksi ja subtrooppiseksi ainavihannaksi metsäksi. Edelleen korkeammalla on lauhkeaa havupuumetsää ja korkeimmilla seuduilla on alpiinista ja subalpiinista kasvillisuutta. Osavaltion alueella tavataan yli 5 000 eri kasvilajia, noin 85 nisäkäslajia, yli 500 lintulajia ja edelleen monia matelija- ja hyönteislajeja. Osavaltion eläimistöön lukeutuvat esimerkiksi intiantiikeri, lumileopardi, puuleopardi, aasiannorsu, vesipuhveli, takini, kauluskarhu ja kultapanda. Osavaltion tunnuseläin on gauri, tunnuslintu sarvinokka ja tunnuskukka Rynchostylis retusa. Alueella on kaksi kansallispuistoa ja kymmenen muuta suojelualuetta.
Arunachal Pradesh on Intian osavaltio maan koillisosassa Kiinan, Myanmarin ja Bhutanin vastaisella rajalla.
Maantiede
Arunachal Pradeshin pinta-ala on 83 743 km². Pinta-alaltaan Arunachal Pradesh on Intian koillisista osavaltiosita suurin. Osavaltion alue rajautuu lännessä Intian Bhutanin vastaiseen rajaan, pohjoisessa Kiinan hallitsemaan Tiibetiin ja kaakossa Myanmariin. Bhutanin vastaisella rajalla on pituutta 160 kilometriä, Kiinan vastaisella rajalla 1080 kilometriä ja Myanmarin vastaisella rajalla. 440 kilometriä. Arunachal Pradeshin naapuriosavaltioita ovat Nagaland kaakossa ja Assam etelässä.
Arunachal Pradesh voidaan jakaa kolmeen maantieteelliseen alueeseen. Osavaltion eteläosat muodostuvat Assamin tasangon reunalta nousevista Himalajan aluskukkuloista, joiden korkeus on 300–1 000 metriä. Pohjoiseen kuljettaessa vuoret kohoavat nopeasti Ala-Himalajaksi jopa 3 000 metrin korkeudella. Edelleen pohjoiseen päin Tiibetin rajalla kohoavat Ylä-Himalajan huiput. Ylä-Himalajaan kuuluu myös Arunachal Pradeshin korkein huippu Kangto 7 090 metrin korkeudella. Alueella on syvien laaksojen erottamia ylätasankoja. Brahmaputra virtaa Arunachal Pradeshin läpi Tiibetistä Assamiin. Osavaltion alueella virtaa myös useita Brahmaputran sivuhaaroja, kuten Dibang, Lohit, Subansiri, Kameng ja Tirap.
Ilmasto Arunachal Pradeshissa vaihtelee korkeuden mukaan. Matalimmilla alueilla ilmasto on subtrooppinen, kuuma ja kostea. Kesäkuun ja elokuun välillä kesälämpötilat ovat tyypillisesti 30 °C, sekä joulukuun ja helmikuun välillä korkeimmillaan 13°C. Alueella vallitsee monsuuni-ilmasto ja suurin osa sateista saadaan huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Keskimääräinen vuotuinen sadanta on noin 3 300 mm. Runsaat sateet aiheuttavat ajoittain tulvia ja maanvyörymiä.
Arunachal Pradeshin pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa on metsien peitossa. Osavaltion metsäpinta-ala on Intian toiseksi suurin heti Madhya Pradeshin jälkeen. Alueen metsien tyyppi vaihtelee korkeuden mukaan. Aluskukkuloilla on sademetsää, joka vaihtuu hieman korkeammalla trooppiseksi ja subtrooppiseksi ainavihannaksi metsäksi. Edelleen korkeammalla on lauhkeaa havupuumetsää ja korkeimmilla seuduilla on alpiinista ja subalpiinista kasvillisuutta. Osavaltion alueella tavataan yli 5 000 eri kasvilajia, noin 85 nisäkäslajia, yli 500 lintulajia ja edelleen monia matelija- ja hyönteislajeja. Osavaltion eläimistöön lukeutuvat esimerkiksi intiantiikeri, lumileopardi, puuleopardi, aasiannorsu, vesipuhveli, takini, kauluskarhu ja kultapanda. Osavaltion tunnuseläin on gauri, tunnuslintu sarvinokka ja tunnuskukka Rynchostylis retusa. Alueella on kaksi kansallispuistoa ja kymmenen muuta suojelualuetta.
