Kapinkorppikotka (Gyps coprotheres) korppikotkien sukuun kuuluva lintulaji. Sitä tavataan Botswanassa, Lesothossa, Mosambikissa, Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa. Se on hävinnyt Namibiasta ja Swazimaasta ja on vähenemässä muualtakin.
Kapinkorppikotka on pitkäikäinen raadonsyöjä, joka on erikoistunut suuriin raatoihin. Se lentää pitkiä matkoja avoimessa maastossa, joskin yleensä sen näkee vuorten lähistöllä, missä se pesii ja oleilee kallioilla. Sen säilymiselle on kirjattu 16 uhkatekijää.
Raadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioC
alkaaKapinkorppikotka on kooltaan 100–115 senttimetriä. Pää ja kaula ovat melkein paljaat. Aikuinen lintu on väritykseltään kermanvaalea. Lento- ja pyrstösulat ovat tummat. Kaulus on vaalea, siipien alapuolella on hopeanväriset toissijaiset sulat ja musta pikkusiipi. Silmät ovat kellertävät, nokka musta, kurkun ja naaman nahka on sinertävä, niska tumma. Keskenkasvuiset ovat yleensä tummempia ja niissä on juovia, silmät ovat ruskeat tai oranssit, kaula punainen. Sen ääntely on kovia kalkatuksia, murahtelua, sihinää ja ärjyntää
Lajin elinpiiriä ovat subtrooppiset ja trooppiset metsät ja kuivat pensastot sekä lauhkean vyöhykkeen heinäarot sekä savannit, mutta erityisesti kalliot ja vuorenhuiput 3 100 metrin korkeuteen saakka.
