Priinia (Prinia gracilis) on pienikokoinen herttujen heimoon kuuluva varpuslintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenG
alkaaLinnun pituus on noin 10 cm, josta pyrstöä 4,5 cm. Se painaa 6–7 g. Höyhenpuku on vatsapuolelta kellanvalkoinen ja selkäpuolelta ruskea, tummaviiruinen. Pyrstö on pitkä ja siinä on selvästi erottuva mustavalkoinen raidoitus, joka puuttuu eräiltä alalajeilta. Se pitää pyrstöään usein pystyssä. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Priinialla on 9 tarkoin kuvattua alalajia ja niiden lisäksi 3 epäselvää alalajia. Priiniat elävät paikoin Etelä-Turkissa, Koillis-Afrikassa ja Lähi-idässä, ja yhtenäinen esiintymisalue ulottuu Persianlahden pohjukasta Intian itäosiin. Se on paikkalintu. Lajin esiintymisalueen laajuus on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja sen kanta on elinvoimainen.
Priiniat asuvat sekä alavilla mailla että vuoristossa. Ne viihtyvät monenlaisilla pensaikko- ja avomailla, missä on tiheä ja korkea ruohokasvillisuus. Paikoin ne kilpailevat samoista elinpaikoista heinäkertun kanssa.
Priiniat syövät hyönteisiä, hämähäkkejä ja muita pieniä selkärangattomia, joita ne etsivät sekä kasvillisuudesta että maasta.
Pesä on lähellä maanpintaa kasvillisuuden varassa tai pensaassa. Se on katettu, ovaalinmuotoinen löyhä rakennelma, joka on rakennettu ruohoista, juurista ja kuiduista ja vuorattu untuvilla. Kulkuaukko osoittaa vinosti ylöspäin. Naaras munii yleensä neljä tai viisi munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä 11–13 päivää. Muna painaa 0,97 g. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka lähtevät pesästä 12–13 päivän ikäisinä. Koiras ruokkii poikasia vielä noin 10 päivää ja naaras aloittaa uuden pesyeen munimisen. Pesii tavallisesti kaksi tai kolme, joskus neljä tai viisi kertaa kesässä.
