Viikunansyöjä (Sphecotheres viridis) on Indonesiassa, Itä-Timorissa ja Australiassa elävä, kuhankeittäjiin kuuluva varpuslintu.
Kooltaan viikunansyöjä on noin 28–29 cm. Koiraan pää on musta ja niska sekä kaula harmaat. Silmän ympärystä on paljaalla punaisella nahalla. Selkä ja siivet ovat väriltään oliivinvihreät. Vatsa on oliivinvihreä ja pyrstön alus on valkoinen. Naaraiden selkä, siivet ja yläpyrstö ovat ruskeat. Paljas silmänympärys on naaraalla harmaa. Vatsa on ruskehtavan valkea ja siinä on ruskeita raitoja. Viikunansyöjän nokka on mustahko. Nokka erottaakin viikunansyöjän muuten hyvin samannäköisestä oliivikuhankeittäjästä (Oriolus sagittatus), jonka nokka on punainen. Lajin ääni on metallinen vihellys.
Viikunansyöjät elävät Indonesiassa, Itä-Timorissa sekä läheisillä Roten ja Semaun saarilla. Australiassa viikunansyöjän levinneisyys ulottuu Kimberleyn alueelta Uuden Etelä-Walesin ja Victorian osavaltioihin. Viikunansyöjät elävät sademetsissä ja muissa kosteissa metsissä, mutta niitä voi nähdä myös kaupunkien puutarhoissa, joissa kasvaa viikunoita ja muita hedelmäpuita. Laji elää pääasiassa alankomailla, jotka ovat yleensä alle 200 metrin korkeudella merenpinnasta.
Toisin kuin monet muut kuhankeittäjät, viikunansyöjät elävät noin 20 yksilön parvissa. Linnut liikkuvat tyypillisesti korkeiden puiden latvuksissa ja ovat helposti havainnoitavissa.
Viikunansyöjien pesimäaika kestää syyskuusta joulukuuhun. Pesä rakennetaan puuhun kasvien kärhistä ja oksanpätkistä. Sekä koiras että naaras hautovat munia ja haudonta kestää vajaat kolme viikkoa. Poikaset poistuvat pesästä noin kolmen viikon kuluttua kuoriutumisestaan.
Viikunansyöjät käyttävät ravintonaan erityisesti viikunalajien, kuten tyyliviikunan (Ficus macrophylla) ja ruskoviikunan (Ficus rubiginosa), hedelmiä, mutta myös muita pehmeitä hedelmiä ja marjoja. Myös hyönteiset ovat tärkeä osa viikunansyöjien ruokavaliota.
