Japaninserovi (Capricornis crispus) on Japanissa endeemisenä tavattava vuohieläin. Sen esiintymisalue käsittää osia Honshūn, Shikokun ja Kyūshūn saarista. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto määritellyt sen elinvoimaseksi lajiksi.
Hä
HämäräKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fo
FolivoreMa
MaanpäällinenLa
Laiduntavat eläimetSa
Saarella endeemisetRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Vi
ViviparousYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetYk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenJ
alkaaPö
Pörröiset eläimetJapaninserovi painaa 31–48 kg. Sen ruumiinpituus on 95–102 cm ja säkäkorkeus 67–74 cm. Naaraat ja urokset ovat lähes saman kokoisia. Turkin väri voi vaihdella mustasta tummanruskeaan ja vaaleaan. Ruumiin alaosa on yläosaa vaaleampi. Jalat ovat mustat tai tummanruskeat. Leuan alla on valkoinen parta, joka jatkuu alas kurkkua. Korvat ovat pitkät ja ruskeat. Uroksilla ja naarailla on hieman kaartuvat sarvet.
Esimerkiksi sumatranseroviin verrattuna japaninserovi on pienempikokoinen ja lyhyempikorvainen. Taiwaninseroviin verrattuna se on puolestaan kookkaampi.
Japaninserovi on endeeminen laji Japanissa. Sitä tavataan Japanin pääsaarilla Honshūlla, Shikokulla ja Kyūshūlla. Suurimmalla saarella Honshūlla sitä tavataan laajalla alueella lukuun ottamatta alavampien maiden ihmisasutusten ja maanviljelysten lähistöä. Shikokulla ja Kyūshūlla lajia tavataan rajallisemmalla alueella. Laji kerkesi kadota Honshūn länsiosista 1900-luvun alkupuolella, mutta 1960-luvulta lähtien sen levinneisyysalue on kasvanut.
Japaninservoin elinympäristö käsittää useita erilaisia kasvillisuustyyppejä ikivihreistä lehtimetsistä subalpiinisille havumetsille ja kaikkein tyypillisimmin kesävihannille lehtimetsille.
Japaninservo liikkuu yleensä yksin, pareina tai pienissä perheryhmissä. Japaninseroveilla on oma kotialueensa, jota ne puolustavat saman sukupuolen yksilöitä vastaan. Kotialueella on kokoa 1,3 hehtaarista 22 hehtaariin. Ne merkitsevät alueensa hajumerkein naamarauhasiaan käyttäen. Pareja muodostavat urokset ja naaraat liikkuvat päällekkäisillä alueilla. Jälkikasvu liikkuu ensin samalla alueella, mutta lopulta ne lähtevät omille teilleen. Kotialueellaan japaninservoit myös liikkuvat usein samoja tiettyjä reittejä pitkin ja ne käyttävät tiettyjä lepo- ja ulostuspaikkoja.
Japaninserovit ruokailevat yleensä varhain aamuisin ja myöhhään iltapäivällä. Muun päivän ne viettävät lepäillen esimerkiksi luolissa tai muissa suojaisissa paikoissa. Ravinnokseen ne käyttävät lehtiä, versoja ja terhoja.
Japaninservoit lisääntyvät syyskuun ja tammikuun välisenä aikana. Uros lisääntyy yleensä vain yhden naaraan, mutta joskus myös kahden naaraan kanssa. Naaraan tiineys kestää 215 päivää ja poikaset syntyvät yleensä lokakuun ja marraskuun aikana. Poikasia on yleensä kerrallaan yksi tai harvemmin kaksi. Naaras imettää 5-6 kuukautta. Poikaset seuraavat emoaan. Sarvet alkavat kasvaa 4-kuukauden iässä. Naaraista tulee sukukypsiä 2,5-vuotiaina ja uroksista 2,5–3-vuotiaina. Japaninserovit voivat elää 20-vuotiaiksi.
