Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Aasiangepardi (Acinonyx jubatus venaticus) on nykyisin vain Iranissa tavattava gepardin alalaji. Historiallisesti sen levinneisyysalue on ulottunut suuremmalle alueelle Lähi-idästä Intian niemimaalle saakka, mutta nykyisin se on äärimmäisen...
Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata) kilpikonnien lahkoon kuuluva merikilpikonnien heimon laji. Uhanalaisuudestaan huolimatta rauhoitettua lajia pyydystetään sen kilven takia. Ravinnokseen se käyttää pienempiä merieläimiä ja levää. Pesiviä...
Persianleopardi (Panthera pardus tulliana) on leopardin alalaji. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen erittäin uhanalaiseksi. Koko kannan koko on arviolta 800–1 290 yksilöä ja suurin osa niistä elää Iranissa.
Lumikurki (Grus leucogeranus) on äärimmäisen uhanalainen kurkilintu.Lumikurki pesii Sahan tasavallan ja Länsi-Siperian alueella. Se on pitkän matkan muuttolintu. Itäiset populaatiot talvehtivat Jangtsejoella Kiinassa, keskimmäiset Keoladeon...
Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten...
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.
Bengalinkorppikotka (Gyps bengalensis) on äärimmäisen uhanalainen korppikotkalaji haukkojen heimosta. Se on läheistä sukua Euroopassakin asuvalle hanhikorppikotkalle.Bengalinkorppikotka pesii kivikoissa tai puissa Pohjois- ja Keski-Intiassa,...
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Valkopääsorsa (Oxyura leucocephala) on pienikokoinen sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva lintu.Valkopääsorsaa tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen kanta on romahtanut voimakkaasti 1990-luvulla ja vuonna 2011 aikuisia...
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Arohyyppä (Vanellus gregarius) on harvinainen kahlaajalintu, jonka kannaksi koko maailmassa arvioidaan 600–1 800 yksilöä. Sen tieteellisen nimen jälkiosa, gregarius, merkitsee seurallista. Lajin kuvaili ja nimesi saksalainen luonnontieteilijä Peter...
Kaitanokkakuovi (Numenius tenuirostris) on äärimmäisen uhanalainen kahlaajalaji. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1817.
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Vuorisirri (Calidris tenuirostris) on keskikokoinen kahlaaja. Lajin kuvaili ja nimesi Thomas Horsfield 1821.
Hietahai (Carcharias taurus) on hietahaiden heimon petokalalaji. Lajilta puuttuu uimarakko.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Paholaisrausku (Mobula birostris, ent. Manta birostris) on suurin rauskulaji. Sen suun molemmilla puolilla on rintaevistä kehittyneet sarveismuodostumat, joista nimi johtuu. Sen ajateltiin aiemmin kuuluneen omaan Manta-sukuunsa, mutta...
Rafetus euphraticus on pehmeäkilpikonnien heimoon kuuluva kilpikonnalaji. Se on erittäin uhanalainen, ja se elää Iranissa, Irakissa, Syyriassa ja Turkissa.
Isovasarahai (Sphyrna mokarran) on suurikokoinen hai, joka kasvaa jopa kuusimetriseksi. Isovasarahaita esiintyy rannikkoalueilla trooppisissa ja lämpimissä vesissä. Sitä esiintyy rannikoilla ja niiden tuntumassa jopa 300 metrin syvyyteen asti....
Kampavasarahai (Sphyrna lewini) on vasarahaiden heimoon kuuluva rustokalalaji. Sitä esiintyy kaikilla lauhkeilla ja trooppisilla merialueilla.
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti...
Ruskohai (Carcharhinus plumbeus) on tiikerihaihin eli ihmishaihin (Carcharhinidae) kuuluva hailaji. Giovanni Domenico Nardo kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1827.
Harmaariuttahai (Carcharhinus amblyrhynchos) on tiikerihaihin eli ihmishaihin (Carcharhinidae) kuuluva hailaji.
Seeprahai (Stegostoma fasciatum) on noin kahden metrin pituinen pääasiassa yöaktiivinen hailaji. Se on heimonsa ainoa edustaja. Laji viihtyy hiekkapohjaisissa vesissä 30 metrin syvyyteen asti. Aikuiset yksilöt ovat vaaleanruskeita ja mustatäpläisiä...
Basrankerttunen (Acrocephalus griseldis) on Irakin kotoperäinen varpuslintu. Sen elinympäristö käsittää Tigrisin ja Eufratin alajuoksut ja se talvehtii Itä-Afrikassa. Gustav Hartlaub kuvaili lajin holotyypin Tansanian Ngurusta 1891.
Makohai (Isurus paucus) on melko suurikokoinen hailaji. Se voi kasvaa yli 2,5 metriä pitkäksi ja yli 70 kg painoiseksi. Suurin tunnettu makohai oli yli 4 metriä pitkä. Makohaiurokset ovat pienempiä kuin naaraat. Makohain ei ole tiedetty hyökänneen...
Venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedtii) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on vihertävänharmaa, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Kyljessä on selvä väriraja. Kuono on tylpempi kuin muilla sampilajeilla.Venäjänsampea tavattiin alkujaan...
Tähtisampi (Acipenser stellatus) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on tummanharmaa tai musta, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Muihin sampilajeihin verrattuna tähtisammen vartalo on hoikka, ja kuono pitkä ja kapea.Se elää sekä merivedessä,...
