Persianleopardi (Panthera pardus tulliana) on leopardin alalaji. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen erittäin uhanalaiseksi. Koko kannan koko on arviolta 800–1 290 yksilöä ja suurin osa niistä elää Iranissa.
Isotrappi (Otis tarda) on suurikokoinen kurkilintu, joka elää Euraasian lauhkeilla alueilla. Laji on tavattu Suomessa kolme kertaa: vuosina 1806, 1853 ja 1942.
Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten...
Keisarikotka (Aquila heliaca) on vähän tavallista maakotkaa pienempi ja heiveröisempi lintu, joka on harvinaistumassa koko Euroopassa ja Suomessa suurharvinaisuus.Aikaisemmin keisarikotkan alalajiksi luettu Espanjassa tavattava iberiankeisarikotka...
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.
Espanjankilpikonna (Testudo graeca) on isokokoinen Euroopan ja Afrikan alueella elävä uhanalainen maakilpikonna. Sen maahantuontiin tarvitaan CITES-todistus.Espanjankilpikonna kasvaa jopa yli 30 cm pitkäksi. Se on levinnyt Etelä-Eurooppaan, Iraniin,...
Kiljukotka (Clanga clanga, syn. Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven...
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Tiikerihilleri eli kirjohilleri (Vormela peregusna) on keskikokoinen kirjava näätäeläin. Se on sukunsa ainoa laji.Tiikerihillerillä on lyhyet jalat ja pitkä selkä. Pään ja vartalon yhteispituus on 28–48 cm, häntä lisää eläimen pituutta 15–20 cm....
Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) on pienikokoinen uikkulintu. Lajin kuvaili ja nimesi Carl von Linné 1758.
Kubaninturi eli länsikaukasianvuohi (Capra caucasica) on erittäin uhanalainen vuohieläin, jota tavataan vain Kaukasuksen länsiosassa Georgiassa ja Venäjällä. Sen nimi juontuu Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevasta Kuban-joesta sekä venäjän kielen sanasta...
Valkopääsorsa (Oxyura leucocephala) on pienikokoinen sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva lintu.Valkopääsorsaa tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen kanta on romahtanut voimakkaasti 1990-luvulla ja vuonna 2011 aikuisia...
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Kiljuhanhi (Anser erythropus) on tundrahanhen läheinen sukulainen, uhanalaisin hanhilaji koko Euraasiassa. Lajin kanta pienenee, ja sen maailmankannaksi arvioidaan 24 000–40 000 yksilöä. Pohjoismaiden (Norja, Suomi, Ruotsi) pesimäkannaksi arvioitiin...
Arohyyppä (Vanellus gregarius) on harvinainen kahlaajalintu, jonka kannaksi koko maailmassa arvioidaan 600–1 800 yksilöä. Sen tieteellisen nimen jälkiosa, gregarius, merkitsee seurallista. Lajin kuvaili ja nimesi saksalainen luonnontieteilijä Peter...
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Jättiläislepakko (Nyctalus lasiopterus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Laji on Euroopan suurin lepakkolaji, ja sen siipien kärkiväli on noin 46 cm. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin...
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Piikkihai (Squalus acanthias) on piikkihaiden heimoon kuuluva rustokalalaji, joka voi kasvaa metrin mittaiseksi. Se on saanut nimensä selkäevissä olevista piikeistä. Väriltään se on harmahtavan ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö kalaa ja...
Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu.
Sinikala (Pomatomus saltatrix) on suurikokoinen ja kaupallisesti merkittävä ahvenkala, joka elää subtrooppisilla merialueilla kaikkialla maailmassa. Se on heimonsa ja sukunsa ainoa laji.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Idänpikkuliitäjä (Puffinus yelkouan) on liitäjien heimoon kuuluva Välimerellä elävä ulappalintu. Aikaisemmin se katsottiin pikkuliitäjän (Puffinus puffinus) alalajiksi.
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti...
Litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) on harvinainen makean veden simpukkalaji.
Venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedtii) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on vihertävänharmaa, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Kyljessä on selvä väriraja. Kuono on tylpempi kuin muilla sampilajeilla.Venäjänsampea tavattiin alkujaan...
Jokirapu eli rapu (Astacus astacus) on kymmenjalkaisiin kuuluva sisävesien äyriäinen. Se on Euroopan yleisin luonnonvarainen rapulaji, ja sen esiintymisaluetta ovat järvet ja virtaavat vedet pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa Ranskasta Venäjälle...
Säppikala (Balistes capriscus) on säppikalojen heimoon kuuluva kalalaji. Johann Friedrich Gmelin kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1789.
Tähtisampi (Acipenser stellatus) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on tummanharmaa tai musta, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Muihin sampilajeihin verrattuna tähtisammen vartalo on hoikka, ja kuono pitkä ja kapea.Se elää sekä merivedessä,...
