Malawi
1001 lajit
Malawin tasavalta eli Malawi on yli 20 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa.
Maantiede ja luonto
Malawi on noin 840 kilometriä pitkä valtio, jonka leveys vaihtelee 10–160 kilometrin välillä. Sitä rajoittavat Tansania pohjoisessa, Mosambik idässä ja etelässä ja Sambia lännessä.
Malawin huomattavin piirre on sen halki pohjoisesta etelään kulkeva Itä-Afrikan hautavajoama, jonka alueella on muun muassa Njassajärvi ja Shirejoen laakso. Njassajärven länsipuolella on 8–24 kilometriä leveä rantavyöhyke, jossa on paljon soita ja laguuneja. Shirejoen laakso ulottuu 400 kilometrin päähän Njassajärven etelärannasta.
Njassajärven rannikkotasangon länsipuolella kohoaa keskusylänkö, joka nousee 760–1 370 metrin korkeuteen. Se kattaa noin kolme neljäsosaa Malawin maapinta-alasta. Vuoristoalueet puolestaan kohoavat yli 2 400 metriin. Näiden lisäksi Malawissa on kaksi erillistä massiivia, Mulanje (3 002 metriä) ja Zomba (2 087 metriä). Niiden itä- ja pohjoispuolella maasto laskeutuu nopeasti Chilwajärven tasangolle.
Njassajärvi on noin 29 600 neliökilometrin suuruinen järvi, joka jatkuu vielä Malawin rajojen ulkopuolella. Suurin osa Malawista kuuluu järven vesistöalueeseen, ja sen laskujoki on Shire, joka puolestaan laskee Mosambikissa Sambesiin.
Malawin ilmasto jakautuu touko-lokakuussa olevaan kuivaan kauteen ja marras-huhtikuussa vallitsevaan sadekauteen. Lämpötilat vaihtelevat suurten korkeuserojen takia. Shiren laakso on vain noin 180 metrin korkeudella merenpinnasta, ja siellä vallitsee kuuma trooppinen ilmasto. Vuoristoalueet ovat Afrikan sateisimpia, siellä sataa vuosittain 1 500–2 000 millimetriä.
Malawin alkuperäinen kasvillisuus on varsin suuresti ihmisen muokkaamaa, ja iso osa alkuperäisistä metsistä on kaadettu ja ylängöillä niiden tilalle on istutettu talouspuita. Hedelmällisissä laaksoissa ja joen varsilla on akaasiametsiä. Painanteissa on puolestaan dambo-kasvillisuutta. Ylängöillä sekä Mulanjen ja Zomban massiiveilla on ruohomaita ja ainavihantia metsiä. Kuivilla alankoalueilla on puolestaan savannia, muun muassa miombo-metsiä.
Malawissa on tavattu yli 170 nisäkäslajia, joiden joukossa ovat viisi suurta eli puhveli, norsu, leijona, leopardi ja sarvikuono. Lintulajeja on nähty lähes 650. Njassajärvessä elää yli tuhat kalalajia, joista viittäsataa ei tavata missään muualla. Kämmeköitä on yli neljäsataa lajia.
Malawissa on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Chongoni-vuoren kalliomaalausalue ja Malawijärven kansallispuisto. Kaikkiaan maassa on yhdeksän kansallispuistoa.
Malawin tasavalta eli Malawi on yli 20 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa.
Maantiede ja luonto
Malawi on noin 840 kilometriä pitkä valtio, jonka leveys vaihtelee 10–160 kilometrin välillä. Sitä rajoittavat Tansania pohjoisessa, Mosambik idässä ja etelässä ja Sambia lännessä.
Malawin huomattavin piirre on sen halki pohjoisesta etelään kulkeva Itä-Afrikan hautavajoama, jonka alueella on muun muassa Njassajärvi ja Shirejoen laakso. Njassajärven länsipuolella on 8–24 kilometriä leveä rantavyöhyke, jossa on paljon soita ja laguuneja. Shirejoen laakso ulottuu 400 kilometrin päähän Njassajärven etelärannasta.
Njassajärven rannikkotasangon länsipuolella kohoaa keskusylänkö, joka nousee 760–1 370 metrin korkeuteen. Se kattaa noin kolme neljäsosaa Malawin maapinta-alasta. Vuoristoalueet puolestaan kohoavat yli 2 400 metriin. Näiden lisäksi Malawissa on kaksi erillistä massiivia, Mulanje (3 002 metriä) ja Zomba (2 087 metriä). Niiden itä- ja pohjoispuolella maasto laskeutuu nopeasti Chilwajärven tasangolle.
Njassajärvi on noin 29 600 neliökilometrin suuruinen järvi, joka jatkuu vielä Malawin rajojen ulkopuolella. Suurin osa Malawista kuuluu järven vesistöalueeseen, ja sen laskujoki on Shire, joka puolestaan laskee Mosambikissa Sambesiin.
Malawin ilmasto jakautuu touko-lokakuussa olevaan kuivaan kauteen ja marras-huhtikuussa vallitsevaan sadekauteen. Lämpötilat vaihtelevat suurten korkeuserojen takia. Shiren laakso on vain noin 180 metrin korkeudella merenpinnasta, ja siellä vallitsee kuuma trooppinen ilmasto. Vuoristoalueet ovat Afrikan sateisimpia, siellä sataa vuosittain 1 500–2 000 millimetriä.
Malawin alkuperäinen kasvillisuus on varsin suuresti ihmisen muokkaamaa, ja iso osa alkuperäisistä metsistä on kaadettu ja ylängöillä niiden tilalle on istutettu talouspuita. Hedelmällisissä laaksoissa ja joen varsilla on akaasiametsiä. Painanteissa on puolestaan dambo-kasvillisuutta. Ylängöillä sekä Mulanjen ja Zomban massiiveilla on ruohomaita ja ainavihantia metsiä. Kuivilla alankoalueilla on puolestaan savannia, muun muassa miombo-metsiä.
Malawissa on tavattu yli 170 nisäkäslajia, joiden joukossa ovat viisi suurta eli puhveli, norsu, leijona, leopardi ja sarvikuono. Lintulajeja on nähty lähes 650. Njassajärvessä elää yli tuhat kalalajia, joista viittäsataa ei tavata missään muualla. Kämmeköitä on yli neljäsataa lajia.
Malawissa on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Chongoni-vuoren kalliomaalausalue ja Malawijärven kansallispuisto. Kaikkiaan maassa on yhdeksän kansallispuistoa.
