Rateli, Hunajamäyrä
Mesimäyrä (Mellivora capensis) (tunnetaan myös nimillä rateli ja hunajamäyrä) on Afrikassa ja Länsi- ja Etelä-Aasiassa tavattava näätäeläin. Mesimäyrää esiintyy erityisesti Kalaharin aavikolla.
Eläimen nimi viittaa siihen, että mesimäyrät ovat persoja hunajalle.
Mesimäyrä syö ravinnokseen muun muassa jyrsijöitä, liskoja, skorpioneja ja käärmeitä. Mesimäyrät ovat immuuneja käärmeiden myrkyille, jopa huomattavan kokoisille ja myrkyllisille käärmeille. Lisäksi mesimäyrät ovat persoja hunajalle. Mesimäyrä on taitava kiipeämään ja se syö myös linnunpoikasia. Mesimäyrän on yleensä matkattava pitkiäkin matkoja ravintoa etsiessään.Joskus mesimäyrät käyttävät myös haaskoja ravintonaan, jos muut saaliit ovat erityisen niukassa.
Mesimäyrillä on tapana käyttää tiettyjä alueita käymälöinään. Ulosteen ja virtsan mukana käymälöihin jää hajuja mesimäyrästä. Naaras saa hajuista selville alueella mahdollisesti oleskelevista koiraista. Koiraat taas saavat hajuista selville, milloin naarailla on kiima-aika. Hajumerkit saattavat houkutella paikalle useita koiraita, jotka kaikki tavoittelevat naaraan suosiota.
Naaras ja koiras viettävät yhdessä noin 3–4 päivää. Mesimäyränaaraan kantoaika on noin 2 kuukautta.
Mesimäyrällä on kerralla vain yksi pentu, jonka se kasvattaa yksin. Pennuilla on samanlainen väritys kuin emollaan ja se toimii varoituksena muille eläimille. Vain alle puolet pennuista selviää aikuisiksi pesän ulkopuolisten rankkojen olosuhteiden takia.
