Marcopolonlammas (Ovis ammon polii) on Afganistanissa, Kiinassa, Kirgisiassa, Pakistanissa ja Tadžikistanissa tavattava argaalin alalaji.
Marcopolonlampaiden naaraat ovat huomattavasti uroksia pienempiä. Urokset painavat 100-135 kg ja naaraat 48-61 kg. Urosten ruumiinpituus on 160-180 cm ja säkäkorkeus 101-120 cm. Naaraiden vastaavat lukemat ovat 143 cm ja 87 cm. Turkki on kesäisin harmaa ja ruskea. Naama ja ruumiin alapuoli ovat valkoiset. Talviturkki on pitempi ja sen yläosa tummemmanruskea. Marcopolonlampaalla on argaalin alalajeista pisimmät sarvet. Sarvet kasvavat uroksilla ja naarailla, mutta naarailla ne ovat pienemmät. Uroksilla sarvet kasvavat kokonaisen tai puolikkaan spiraalin muotoisesti ja ulospäin kolmiomaisesti. Alalajin O. a. ammon sarvet ovat jonkin verran tukevammat. Lähellä tavattavien O. a. karelini ja O. a. collum-alalajien sarvet ovat hieman pienemmät.
Marcopolonlampaan levinneisyysalue käsittää osia Afganistanista, Kiinasta, Kirgisiasta, Pakistanista ja Tadžikistanista. Wakhanin käytävän itäosista Afganistanissa sen levinneisyysalue jatkuu Pamirvuorilla Tadžikistanin itäosaan ja Kirgisian eteläosaan. Narynjoki Kirgisiassa muodostaa sen levinneisyysalueen pohjoisrajan. Sitä tavataan myös maan länsiosassa Pamirin Kiinan puoleisissa osissa.
Marcopolonlampaan elinympäristö käsittää melko karuja ja kuivia seutuja noin 4 600–5 800 metrin korkeudella merenpinnasta. Alle 3 000 metrin korkeuksilla niitä ei juurikaan tavata.
Marcopolonlampaat liikkuvat kokonaan uroksista tai naaraista koostuvissa laumoissa, joilla voi olla kokoa jopa sata yksilöä. Ne ovat aktiivisia koko päivän. Hyvin aurinkoisina päivinä ne ovat aktiivisimmillaan aamuisin ja iltaisin.
Marcopolonlampaat käyttävät ravinnokseen esimerkiksi heinää ja muuta kasvillisuutta. Sen pääasiallisia petoeläimiä ovat susi, lumileopardi, leopardi ja koira.
Marcopolonlampaat lisääntyvät joulu-tammikuussa. Kiima-ajan alkaessa urokset ottavat yhteen keskenään hallitsevasta asemasta kilpaillen. Kilpailijat kiertelevät ensin toisiaan, kunnes toinen syöksyy toista kohti. Yhteenotoissaan marcoponlampaat nousevat takajaloilleen, mikä ei ole kovin tyypillistä lampaille vaan pikemminkin vuohille. Urokset murtavat yhteenotoissaan usein kuononsa tai sarvensa.
Hallitseva uros lähestyy naaraiden laumaa ja saattaa liikkua sen mukana useita kuukausia paritellen mahdollisuuksien mukaan. Naaraan tiineys kestää 155-165 päivää, ja karitsoja on kerrallaan yksi tai kaksi. Emo imettää niitä neljä kuukautta. Naaraista tulee sukukypsiä 1,5–2,5-vuoden ja uroksista 4–5-vuoden ikäisinä. Marcopolonlampaat voivat elää 13-vuotiaiksi.
Marcopolonlammasta pidetään silmälläpidettävänä. Sen kannan kooksi on arvioitu noin 25 000 yksilöä Tadžikistanissa, 5 000 Kirgisiassa, 2 500 Kiinassa, alle 150 Pakistanissa ja alle sata Afganistanissa. Alalajia uhkaa esimerkiksi laiton metsästys sekä elinympäristöjen tuhoutuminen polttopuun keruun ja karjanlaidunnuksen takia.
