Kirgisia
515 lajit
Kirgisia, myös Kirgistan tai Kirgisistan, virallisesti Kirgisian tasavalta on sisämaavaltio Keski-Aasiassa.
Maantiede, ilmasto ja luonto
Tienšanin vuoristo ulottuu koko maahan. Korkein kohta on Džengiš Tšokusu (entinen Pik Pobedi) 7 439 metriä. Kiinan ja Kirgisian rajalla on 3 752 metrin korkeudessa Torugartinsola, jonne suunnitellaan Kiinan ja Kirgisian yhdistävää rautatietä. Vuoristojen vedet ovat vesivoiman lähde. Viljelymaata on seitsemän prosenttia pinta-alasta. Kaikkiaan maatalousmaata on 56 %, metsää 4,6 % maan pinta-alasta. Maatalousmaasta suurin osa on laitumena, kesäaikaan karjaa voidaan laiduntaa 1 500–3 000 metrin korkeudessa mutta talvilaitumet ovat 1 500 metrin alapuolella.
Issyk Kul on 182 kilometriä pitkä järvi, joka oli neuvostoaikana suosittu lomanviettokohde. Järvi sijaitsee 1 620 metrin korkeudessa ja on 702 metriä syvä. Kaikkiaan Kirgisiassa on noin 2 000 järveä, useimmat niistä 3–4 kilometrin korkeudessa. Erillisiä jäätiköitä on 6 500.
Kirgisian ilmasto vaihtelee kuivasta mannerilmastosta kylmään vuoristoilmastoon ja subtrooppiseen eteläosissa. Vuoriston laaksoissa voi talvella olla jopa 30 astetta pakkasta.
Kirgisiassa on maailman suurin luonnonvarainen saksanpähkinäpuumetsä. Mutta alueen metsät ovat vähentyneet viimeisten 50 vuoden aikana jopa 80 %. Niitä uhkaavat mm. laidunnus, polttopuiden kerääminen ja laittomat hakkuut. Tienšanin vuoristo on tärkeä lumileopardien turvapaikka.
Kirgisiassa on 83 eri tavoin rauhoitettua luonnonsuojelualuetta. Ala Archan kansallispuisto joka sijaitsee lähellä pääkaupunki Biškekiä, on matkailijoiden suosiossa. Issyk Kulin luonnonsuojelualue ja Sary-Chelekin luonnonsuojelualue kuuluvat Unescon biosfäärikohteisiin.
Kirgisia, myös Kirgistan tai Kirgisistan, virallisesti Kirgisian tasavalta on sisämaavaltio Keski-Aasiassa.
Maantiede, ilmasto ja luonto
Tienšanin vuoristo ulottuu koko maahan. Korkein kohta on Džengiš Tšokusu (entinen Pik Pobedi) 7 439 metriä. Kiinan ja Kirgisian rajalla on 3 752 metrin korkeudessa Torugartinsola, jonne suunnitellaan Kiinan ja Kirgisian yhdistävää rautatietä. Vuoristojen vedet ovat vesivoiman lähde. Viljelymaata on seitsemän prosenttia pinta-alasta. Kaikkiaan maatalousmaata on 56 %, metsää 4,6 % maan pinta-alasta. Maatalousmaasta suurin osa on laitumena, kesäaikaan karjaa voidaan laiduntaa 1 500–3 000 metrin korkeudessa mutta talvilaitumet ovat 1 500 metrin alapuolella.
Issyk Kul on 182 kilometriä pitkä järvi, joka oli neuvostoaikana suosittu lomanviettokohde. Järvi sijaitsee 1 620 metrin korkeudessa ja on 702 metriä syvä. Kaikkiaan Kirgisiassa on noin 2 000 järveä, useimmat niistä 3–4 kilometrin korkeudessa. Erillisiä jäätiköitä on 6 500.
Kirgisian ilmasto vaihtelee kuivasta mannerilmastosta kylmään vuoristoilmastoon ja subtrooppiseen eteläosissa. Vuoriston laaksoissa voi talvella olla jopa 30 astetta pakkasta.
Kirgisiassa on maailman suurin luonnonvarainen saksanpähkinäpuumetsä. Mutta alueen metsät ovat vähentyneet viimeisten 50 vuoden aikana jopa 80 %. Niitä uhkaavat mm. laidunnus, polttopuiden kerääminen ja laittomat hakkuut. Tienšanin vuoristo on tärkeä lumileopardien turvapaikka.
Kirgisiassa on 83 eri tavoin rauhoitettua luonnonsuojelualuetta. Ala Archan kansallispuisto joka sijaitsee lähellä pääkaupunki Biškekiä, on matkailijoiden suosiossa. Issyk Kulin luonnonsuojelualue ja Sary-Chelekin luonnonsuojelualue kuuluvat Unescon biosfäärikohteisiin.
