Marianasaartenlenkko
Mariaanienlentäväkoira eli marianasaartenlenkko (Pteropus mariannus) on Tyynenmeren saarilla elävä lepakkolaji. Se on sosiaalinen laumaeläin, ja on muiden hedelmälepakoiden tapaan kasvinsyöjä. Laji tunnetaan Mariaaneilla nimellä fanihi. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta suomenkielistä nimeä ”mariaanienlenkko”.
Yö
YöllinenFr
FrugivoreKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Ar
ArboreaalinenZo
ZoochorySa
Saarella endeemisetPö
PölyttäjäPölyttäjä on eläin, joka pölyttää kasvin kuljettamalla siitepölyä. Suurin osa pölyttäjistä on hyönteispölyttäjiä. Myös jotkin linn...
Ma
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaPo
PolygynyMo
Moniavioiset eläimetPolygamia eli moniavioisuus on avioliiton muoto, jossa yhdellä henkilöllä on samanaikaisesti useita aviopuolisoita. Polygamialla on kolme muotoa...
So
Sosiaaliset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Ei
Ei siirtolainenM
alkaaMariaanienlentäväkoiran ruumiinpituus on 19,5–24 senttiä ja paino 330–577 grammaa. Siipien kärkiväli on 86–106,5 senttiä ja kyynärvarsien pituus on 3,4–5,4 senttiä. Koiraat ovat yleensä hieman suurempia kuin naaraat. Turkki on tavallisesti tummanruskea, mutta kaulaa ympäröi kullanruskea rengas. Väritys vaihtelee hieman iän mukaan. Siellä täällä turkkia on myös hopeanvärisiä karvoja. Pään väritys vaihtelee ruskeasta tummanruskeaan. Lepakon koiramaisessa päässä on suuret silmät ja pienet, pyöreät ja pystyt korvat.
Mariaanienlentäväkoiraa tavataan kolmena alalajina Tyynenmeren saarilla Guamilla, Mikronesiassa, Pohjois-Mariaaneilla sekä Japanin Riukiu-saarilla, Okinawalla. Levinneisyys vaihtelee alalajeittain, eikä kaikkien alueiden lepakoiden alalajia tiedetä.
Lajin elinympäristöä ovat trooppiset ja subtrooppiset metsät ja rannikon mangrovemetsät.
Mariaanienlentäväkoirat ovat laumaeläimiä ja elävät yleensä suurina yhdyskuntina. Ne lepäilevät puiden latvustoissa ja ovat aktiivisia myös päiväsaikaan, etenkin aamulla. Kun ne eivät etsi ruokaa, ne huoltavat turkkiaan ja lentopoimujaan. Päivisin ne harrastavat myös yhteissukimista ja nukkuvat sekä merkitsevät reviiriään jättämällä hajumerkkejä. Osa koiraista on yksineläjiä ja oleskelee yhdyskunnan reunoilla. Ne voivat elää myös poikamiesryhminä tai muodostaa naaraista haaremin itselleen, jota ne puolustavat muilta koirailta varjellakseen lisääntymisoikeuttaan. Haaremi koostuu yleensä 2–15 naraasta. Mariaanienlentäväkoirat ovat paikkaeläimiä, mutta voivat kuitenkin tehdä pitkiäkin vaelluksia ja lentää saarelta toiselle. Pelkät ruoanhakumatkatkin saattavat olla 10–12 kilometrin mittaisia.
Mariaanienlentäväkoira on kasvinsyöjä, joka syö erityisesti hedelmiä, mutta myös lehtiä ja kukkia. Ne pitävät paljon viikunoista, mutta myös banaaneista, papaijoista, kermaomenista, guavoista, leipäpuun ja kairapalmun hedelmistä. Lepakot ovat asuinsaartensa tärkeitä kasvien pölyttäjiä ja siementen levittäjiä.
Mariaanienlentävätkoirat voivat lisääntyä vuoden ympäri. Parittelu tapahtuu yleensä päivällä, joskus öisin. Naaraan kantoaika kestää 4,5–6 kuukautta, ja naaras saa tavallisesti yhden poikasen vuodessa. Poikasta imetetään 5 kuukautta, ja poikanen on sukukypsä 2–3-vuotiaana.
Mariaanienlentäväkoira luokitellaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sitä on metsästetty erityisesti ruoaksi sekä lepakoiden aiheuttamien satovahinkojen takia. Laji on paikallinen herkku, ja laitonta pyyntiä esiintyy edelleen. Lepakot ovat kärsineet myös alkuperäismetsien muokkauksista viljelykseen ja sotilasalueiksi. Lajia haittaavat myös luonnonkatastrofit ja saarille tuodut kasvinsyöjänisäkkäät ja ruskopuukäärmeet (Boiga irregularis). Laji kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen I ja on United States Fish and Wildlife Servicen uhattujen lajien listalla.
