Intianlenkko
Intianlentäväkoira eli intianlenkko (Pteropus giganteus) on hedelmälepakkojen heimoon kuuluva lepakko. Sen siipien kärkiväli on yli metrin. Intianlentäväkoira on kasvinsyöjä, joka syö mm. hedelmämehuja. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on kaljulenkko.
Yö
YöllinenKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fr
FrugivoreNe
NektarivoreAr
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetZo
ZoochoryRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaVi
ViviparousPo
PolygynadriaSo
Sosiaaliset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Do
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenI
alkaa
Intianlentäväkoira on trooppisten soiden ja metsien asukas, joka suosii erityisesti rannikkoseutuja. Sisämaassa sitä tavataan suurten järvien liepeiltä. Se on levinnyt laajalti muun muassa Intiaan. Sitä tavataan myös Malediiveilla Intian valtamerellä.
Intianlentävätkoirat lepäävät päivisin suurina parvina roikkuen pää alaspäin puista. Lepopaikat ovat pysyviä, ja vuosien mittaan puut menettävät kuorensa lepakoiden takia. Paikoilla tuntuu vahvana eläimelle ominainen myskintuoksu. Lepakot hyppivät oksalta toiselle ja kinastelevat keskenään parhaista nukkumapaikoista. Lepopaikassa vallitsee tiukka arvojärjestys, jonka mukaisesti vanhimmat koiraat valtaavat itselleen keskeiset, parhaat paikat. Parvissa voi olla satoja yksilöitä.lähde?
Intianlentävätkoirat käyvät ruoanhakumatkaan iltahämärässä. Puissa roikkuvat lentävätkoirat alkavat heittäytyvät yhtaikaa lentoon. Niiden ruokapaikalle voi olla matkaa yli 50 km. Hajuaistinsa avulla lentävätkoirat suunnistavat suoraan kypsyneiden hedelmien luokse. Trooppisessa metsässä puut ovat kukassa eri aikoina. Mikäli hedelmiä on niukasti, parven yksilöt hajaantuvat kauas toisistaan. Iso joukkio lepakoita puhdistaa muutaman runsassatoisen puun yössä.lähde?
Näillä lepakoilla on isot, litteät poskihampaat, joilla ne jauhavat monenlajista hedelmälihaa ja imevät mehut. Ne sylkevät pois kiinteän aineksen, ellei se ole pehmeää kuten banaaneissa.
Intianlentävänkoiran pariutumisaika on heinäkuusta lokakuuhun. Lepakot parittelevat yhdyskunnan lepopaikalla. Sitä edeltää koiraan lyhyt ja yksinkertainen kosiskelu. Parisiteet ovat löyhiä, ja koiraat pyrkivät parittelemaan useiden naaraiden kanssa. Noin viiden kuukauden kuluttua naaras synnyttää yhden poikasen. Se syntyy päiväsaikaan jalat edellä. Intianlentäväkoira on syntyessään paljon kehittyneempi kuin useimmat lepakot. Sen silmät ovat auki, sen turkki on tiheä ja paino jopa 250 g, miltei kolmannes emon painosta. Naaras huolehtii siitä yksin, koiras ei osallistu poikasen hoitoon.
Pari ensimmäistä viikkoa poikanen roikkuu emon rinnassa sen lentäessäkin, mutta käy sitten liian painavaksi, joten emo jättää sen lepopaikkaan lähtiessään syömään. Poikasta hoidetaan viitisen kuukautta, ja se pysyy emonsa seurassa 8 kuukauden ikäiseksi. Se on täysikasvuinen vuoden vanhana mutta sukukypsä vasta kaksivuotiaana.
