Mongoliangaselli (Procapra gutturosa) on osissa Mongoliaa, Kiinaa ja Venäjää tavattava aasiangaselli. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen elinvoimaiseksi lajiksi.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Fo
FolivoreKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Gr
GraminivoreNo
NomadiMa
MaanpäällinenSe
SeurakuntaVi
ViviparousKu
Kursorinen eläinPo
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetPa
PaimentaminenLauma merkitsee isoa joukkoa eläimiä. Sana liitetään useimmiten nisäkkäisiin, kun taas esimerkiksi suurta lintu- tai kalajoukkoa kutsutaan pa...
Mi
MigraatioM
alkaaMongoliangaselli on suurikokoisin aasiangaselli. Painoa niillä on 20-39 kg. Ruumiinpituus on 100-150 cm ja säkäkorkeus 54-84 cm. Turkki on väriltään vaaleanruskea tai ruskeankeltainen. Talviturkki on kesäturkkia vaaleampi. Ruumiin alapuoli on yläpuolta vaaleampi. Takamuksessa on sydämenmuotoinen valkoinen kuvio. Päässä turpa ja leuka ovat valkoiset. Silmät ovat pienet ja ulkonevat. Uroksille aksvavat lyyranmuotoiset sarvet, jotka kaartuvat otsalta taaksepäin. Uroksille kasvaa kiima-aikana myös naarailta puuttuva kyhmy kaulaan.
Osittain samalla alueella tavattavasta kuhertajagasellista mongoliangasellin erottaa esimerkiksi suuremmasta koostaan, lyhyemmästä hännästään ja värityksestään.
Mongoliangasellin nykyinen levinneisyysalue käsittää osia Mongoliasta, Kiinasta ja Venäjästä. Mongoliassa sitä tavataan pääosin maan itäosassa, sekä Kiinassa ja Venäjällä maiden Mongolian vastaisella rajalla. Kannan suuri valtaosa on Mongoliassa. Mongolian länsiosissa on pienempiä erillään sijaitsevia kantoja. Runsaasti lajia tavataan vielä Mongolian Dornodin, Hentiin, Selengen ja Dornogovin maakunnissa. Historiallisesti lajia on tavattu myös Kazakstanissa, josta se on sittemmin hävinnyt.
Mongoliangasellin elinympäristö käsittää avoimia ruohikkotasankoja ja aroa, sekä paikoitellen puoliaavikkoa.
Mongoliangaselleja tavataan yleensä 20–30 yksilöä käsittävinä laumoina. Talvisin laumat voivat kerääntyä yhteen, jolloin niissä on tavallisesti suurimmillaan 120 yksilöä. Eläinten vaeltaessa paikasta toiseen eri laumat voivat muodostaa myös valtavia tuhansien yksilöiden joukkoja. Vuonna 2007 havaitussa joukossa oli joidenkin arvioiden mukaan jopa 250 000 yksilöä, tai ehkä noin neljännes lajin koko kannasta. Laumoissa on yleensä vain uroksia tai vain naaraita, mutta joukkoesiintymissä on molempia. Keväisin joukoittan muuttavat mongoliangasellit voivat kulkea 200–300 kilometriä päivittäin. Ne saapuvat kesälaitumilleen kesäkuisin ja liikkuvat vaellusajan ulkopuolellakin noin 20 kilometriä päivittäin. Ne ovat hyviä uimareita ja voivat ylittää suuriakin jokia. Mongoliangasellit eivät juurikaan ääntele. Urokset voivat pääställä matalaa mylvintää lisääntymiskaudella.
Mongoliangasellit käyttävät ravinnokseen ruohoja ja muita kasveja. Niiden pääasiallinen petoeläin on susi. Juostessaan mongoliangasellit voivat saavutta nopeuden 65 km/h ja ne pystyvät pitämään vauhtiaan yllä 12–15 kilometriä.
Mongoliangasellit lisääntyvät marraskuun ja tammikuun välisenä aikana. Poikasia syntyy kerrallaan 1 tai 2. Joskus harvoin poikasia voi olla jopa 3. Naaraan tiineys kestää 185 päivää ja poikaset syntyvät tavallisesti toukokuun ja heinäkuun välillä. Vastasyntyneet poikaset piilottelevat muutaman päivän ajan, mutta liittyvät emonsa mukana laumaan 4–8 päivän kuluttua. Emo imettää poikasia 5 kuukautta. Sukukypsäksi ne kasvavat 1,5–2-vuoden ikäisinä ja ne voivat elää 7-vuotiaiksi saakka.
