Pikkumuurahaiskarhu (Cyclopes didactylus) on muurahaiskarhujen alalahkoon kuuluva, Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä nisäkäs, sukunsa ja heimonsa ainoa laji.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
My
MyrmekofagiAr
ArboreaalinenVi
ViviparousTä
TähystysRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenS
alkaaPö
Pörröiset eläimetPikkumuurahaiskarhu on pienikokoinen: se kasvaa vain 35–45 cm pitkäksi ja painaa alle 400 grammaa. Sen turkki on silkinpehmeä, kullanruskea. Etujaloissa on huomattavan pitkät kynnet. Häntä on voimakas, ja antaa lisätukea eläinten kiipeillessä ja riippuessa oksista.
Pikkumuurahaiskarhuja tavataan metsissä alueella, joka ulottuu Meksikon eteläosista Boliviaan ja Brasiliaan. Laji elää Ceiba-puissa, liikkuu öisin ja laskeutuu vain harvoin maanpinnalle.
Muiden muurahaiskarhujen tapaan pikkumuurahaiskarhukin käyttää ravintonaan lähes yksinomaan muurahaisia ja termiittejä. Näitä se saalistaa työntämällä pitkän, tahmean kielensä muurahaispesään. Hyönteiset tarttuvat kieleen, ja muurahaiskarhu vetää ne suuhunsa. Se syö päivässä keskimäärin 100–8 000 hyönteistä.
Pikkumuurahaiskarhunaaras saa yhden poikasen kerrallaan, mutta niitä voi syntyä kaksikin samana vuonna. Pikkumuurahaiskarhun tiineysaika on 120–150 vuorokautta. Poikanen asetetaan lehdillä vuorattuun pesään, usein onton puunrungon sisään. Molemmat vanhemmat hoitavat sitä ja ruokkivat pureskelluilla, puoliksi sulaneilla hyönteisillä.
