Propithecus candidus on Madagaskarin koillisosassa tavattava sifaka. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi ja täysikasvuisia yksilöitä on arviolta alle 250.
Propithecus candidus on sifakaksi suurikokoinen. Painoa sillä on 5–6,5 kiloa. Sen ruumiin pituus on 480–540 mm ja hännän pituus 450–510 mm. Turkki on pitkä ja silkkinen. Sen väritys on kauttaaltaan kermanvalkoinen. Päälaella, selässä ja raajoissa voi olla harmaan vivahteita. Hännän juuri on joskus muuta ruumista tummempi. nUroksilla on rinnastaan suuri ruskea läiskä. Uroksilla rinta värjäytyy hajumerkkeihin käytettävien rauhasten eritteiden takia. Naama on karvaton ja musta. Joillakin yksilöillä naamasta ja muualta ruumista saattaa puuttua ihon pigmenttiä, jolloin pigmentittömät kohdat näyttävät vaaleanpunaisilta. Silmät ovat oranssit tai punaiset.
Lajia tavataan pienellä alueella Madagaskarin koillisosassa. Levinneisyysalue ulottuu Maroantsetrasta Makiran luonnonpuiston koillisreunalle, Anjanaharibe-Sudin suojelualueelle, Marojejyn kanssallispuistoon ja COMATSA-Sudin/Betaolananin käytävälle Marojejyn ja Anjanaharibe-Sudin välillä. Marojejy on levinneisyysalueen pohjjoisin osa ja Andaparatyn metsä eteläisin. Maherivaratran metsässä esiintyy vähintään yksi muista erillään oleva ryhmä. Suurin osa kannasta esiintyy Marojejyn alueella. Koko levinneisyysalueen pinta-ala on arviolta 3 464 km².
Lajin elinympäristö käsittää pääasiassa koskemattomia kosteita trooppisia vuoristometsiä yli 700 metrin korkeudella merenpinnasta 1 875 metrin korkeuksille saakka.
Propithecus candidus on päiväeläin. Se liikkuu ryhmissä, joihin kuuluu kahdesta yhdeksään yksilöä. Pienempiin ryhmiin kuuluu yleensä lisääntyvä pari ja niiden mahdollinen jälkikasvu. Naaraat johtavat ryhmän liikkumista paikasta toiseen. Päivän aikana ryhmä liikkuu keskimäärin 700 metriä. 45 % päivästä kuluu lepäilyssä ja 22 % ruokaillessa. 16 % ajasta käytetään seurusteluun ja muu aktiivinen aika eri ravinnonlähteiltä toiselle liikkumiseen. Eri yksilöt voivat leikkiä toistensa kanssa maassa.
41,8 % ravinnosta koostuu hedelmistä ja siemenistä. 48,2 % ravinnosta on lehtiä ja 9,8 % kukkia. Ravinnoksi käytettyjä kasvilajeja on yli 100. Ajoittain ne syövät myös puiden kaarnaa ja maata.
Naaraat parittelevat vain yhtenä päivänä koko vuodesta joulukuun ja tammikuun välillä. Poikaset syntyvät kesäkuun ja heinäkuun aikana. Poikanen kulkee tarrautuen ensin emonsa vatsapuolelle ja kasvettuaan selkäpuolella. Koko ryhmä osallistuu poikasista huolehtimiseen pesten, kantaen ja leikkien niiden kanssa. Emot voivat myös imettää muitakin, kuin omia poikasiaan.
Ihmistä lukuun ottamatta lajin ainut petoeläin on fossa. Uhan havaitessaan ne päästävät zzuss-hälytysäänen. Ääni voi vaihdella yksilön tai sukupuolen mukaan. Suuria petoilintuja haivattaessa annetaan oma hälytysäänensä. Äänien ohella laji viestii myös hajumerkein.
