Tiibetinmakaki (Macaca thibetana) on laajalla alueella Kiinassa tavattava makaki. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen silmälläpidettäväksi lajiksi.
Tiibetinmakaki on makakiksi suhteellisen suurikokoinen ja ruumiinrakenteeltaan roteva. Urokset voivat painaa 30 kiloa, mutta naaraat ovat niitä pienempiä. Sillä on pitkä ja tiheä tummanharvaa karvoitus, joka on tummempi selkäpuolelta ja vaaleampi vatspuolelta. Vatsanseudulla on valkoista karvoitusta. Naamassa ei ole karvoitusta. Naaman väri on vaaleanpunainen ja aikuisilla uroksilla naaraita punaisempi. Tiibetinmakakin häntä on makakiksi lyhyt, vain noin 10 cm pitkä.
Tiibetinmakakia tavataan Kiinassa ja sen levinneisyysalue käsittää osia Anhuin, Fujianin, Gansun, Guangdongin, Guangxin Guizhoun, Jiangxin, Shaanxin, Sichuanin, Tiibetin, Yunnanin ja Zhejiangin maakunnista. Joissakin lähteissä makakin sanotaan esiintyvän myös Intian puolella Arunachal Pradeshin osavaltiossa, mutta kyseessä lienee pikemminkin lajin sekoittaminen muihin makakilajeihin.
Tiibetinmakakia esiintyy ikivihantaisissa ja kesävihantaisissa lehtimetsissä alueilta noin 1 000 korkeudelta aina 2 500 metrin korkeuteen saakka. Paksu turkki suojaa makakia hyvinkin kylmillä alueilla.
Tiibetinmakakit ovat pääasiassa päiväaktiivisia ja ne viettävät suuren osan ajastaan maassa. Makakit nukkuvat usein esiintymisalueensa luolissa. Makakit elävät suurikokoisissa ryhmissä, joissa on useampia uroksia. Hallitsevassa asemassa on kuitenkin vain yksi uros. Lisääntyminen tapahtuu useimmiten maaliskuun ja huhtikuun välisenjä aikana. Noin 4-vuoden ikäisinä sukukypsuksi tulevat naaraat synnyttävät yleensä yhden poikasen kerrallaan kahden vuoden välein. Tiineys kestää suurin piirtein 70 päivää. Myös urokset osallistuvat jälkikasvusta huolehtimiseen.
Makakit käyttävät ravinnokseen esimerkiksi hedelmiä, lehtiä, hyönteisiä, linnunmunia ja jopa pieniä lintuja. Tietyillä paikoilla makakit ovat oppineet myös kerjäämään ruokaa turisteilta.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt tiibetinmakakin silmälläpidettäväksi lajiksi. Lajia tavataan suurella alueella, mutta toisaalta se on menettänyt huomattavan osan elinympäristöstään viime vuosikymmenten aikana. Monet metsät ovat kadonneet, mutta toisaalta metsien katoaminen on hidastunut selvästi pahimmasta vaiheestaan.
Tiibetiläisessä mytologiassa esiintyvän tarinan mukaan bodhisattva Tara sai kuusi lasta makakin kanssa ja heistä polveutui tiibetiläisten alkuperäiset kuusi sukua.
