Amerikanvesipääsky (Phalaropus tricolor) on suurin vesipääskyistä. Suomessa se on suurharvinaisuus. Ensimmäinen havainto on vuodelta 1973, sen jälkeen neljä muuta havaintoa. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot 1819 ja antoi sille englanninkielisen nimen Wilson's Phalarope Alexander Wilsonin kunniaksi.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Po
PolyandryMo
Moniavioiset eläimetPolygamia eli moniavioisuus on avioliiton muoto, jossa yhdellä henkilöllä on samanaikaisesti useita aviopuolisoita. Polygamialla on kolme muotoa...
Si
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioW
alkaaAmerikanvesipääsky on noin 23 cm pitkä, siipien kärkiväli on 39–43 cm ja paino 30-70 g. Se on kooltaan 20 % suurempi kuin vesipääsky ja höyhenpuvultaan eri värinen. Sukupuolet ovat kesäpuvussa erivärisiä, naaras on värikkäämpi ja suurempi.
Amerikanvesipääsky pesii preerioilla Kanadan ja Yhdysvaltojen länsiosassa, ja talvehtii Etelä-Amerikassa Perusta Argentiinaan. Joskus se eksyy muuttomatkoillaan Eurooppaan. Maailman populaation koko on noin 1,5 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.
Amerikanvesipääsky pesii kosteilla niityillä, laitumilla ja heinäpelloilla sekä lampien ja järvien rantaniityillä. Muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla se viihtyy yleensä sisävesillä, mielellään suolajärvillä, joskus myös rannikoilla.
Etsii ruokansa uimalla pientä ympyrää matalassa vedessä, jolloin syntyvä pyörre nostaa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia pintaan.
Naaras munii 3 tai 4 munaa maassa olevaan pesään. Koiras huolehtii hautomisesta ja poikueen hoidosta naaraan lähtiessä muuttomatkalle. Poikaset ovat pesäpakoisia ja ne etsivät itse ruokansa.
