Sahan tasavalta
2 lajit
Saha eli Jakutia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Pohjois-Aasiassa Itä-Siperian keski- ja pohjoisosassa.
Maantiede
Saha rajoittuu pohjoisessa Pohjoiseen jäämereen kuuluviin Laptevinmereen ja Itä-Siperian mereen, koillisessa Tšukotkan autonomiseen piirikuntaan, idässä Magadanin alueeseen, kaakossa Habarovskin aluepiiriin, etelässä Amurin ja Tšitan alueisiin, lounaassa Irkutskin alueeseen ja lännessä Krasnojarskin aluepiiriin.
Saha käsittää maantieteellisesti valtavan alueen, joka kattaa suuren osan Koillis-Aasiaa. Sahan pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 2 000 kilometriä ja itä-länsisuunnassa noin 2 500 kilometriä. Jos Saha olisi itsenäinen valtio, niin se olisi pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio, heti Intian jälkeen. Lähes 80 prosenttia Sahan pinta-alasta sijaitsee 60. leveyspiirin ja yli 40 prosenttia napapiirin pohjoispuolella. Laajan alueensa vuoksi Saha alue jakautuu kolmeen eri aikavyöhykkeeseen.
Ilmasto
Sahan ilmasto on kuiva ja hyvin mantereinen ja se onkin Siperian kylmintä aluetta. Mannerilmastolle tyypillisesti talvet ovat pitkiä ja ankaria, kun taas kesät ovat lyhyitä ja kuumia. Vuoden keskisademäärä on pieni, Keski-Sahassa 150–200 millimetriä ja itäosan vuoristoissa 500–700 millimetriä. Monin paikoin ei sada lainkaan lunta.
Tammikuun keskilämpötila on monin paikoin -50 celsiusastetta ja heinäkuussa lämpötila nousee jopa +38 asteeseen. Maan pääkaupungissa Jakutskissa keskimääräinen lämpötila on tammikuussa -43,3 °C ja heinäkuussa +19 °C. Koko vuoden keskilämpötila Jakutskissa on -11 °C. Verhonjanskin pikkukaupungissa keskilämpötila on tammikuussa -50,5 °C, heinäkuussa +15,4 °C ja koko vuonna -16,3 °C. Kylmin Verhojanskissa mitattu lämpötila on ollut -69,8 °C. Jäämeren vaikutuksesta talvet ovat maan pohjoisosassa hieman leudompia kuin sisämaassa. Esimerkiksi Jäämeren rannikolla Ust-Janskissa vuoden keskilämpötila on -16,3 °C ja tammikuun -41,0 °C. Sahan ja samalla koko pohjoisen pallonpuoliskon pakkasennätys -72 °C on kirjattu tasavallan itäosassa sijaitsevaan Oimjakoniin; kyseessä ei tosin ole suora mittaus. Oimjakon on myös koko maailman kylmin pysyvästi asuttu paikkakunta.
Eläimistö
Sahan eläimistö muodostuu tyypillistä pohjoisen havumetsävyöhykkeen sekä tundran eläinlajeista. Kaikkiaan Sahan alueella elää 28 nisäkäslajia, 285 lintulajia, 43 kalalajia ja noin 4 000 hyönteislajia. Tyypillisistä nisäkäslajeista mainittakoon hirvi, kettu, sopulit, ahma, ruskeakarhu, vapiti, peura, myskihirvi ja mursu sekä arktisilla saaristoalueilla elävä jääkarhu. Sahan lukuisissa joissa ja järvissä elävät muun muassa nelma, siperiansampi, siperianjokilohi, omulsiika, pyörökuonosiika, muksunsiika ja ruutana.
Sahassa on varsin rikas linnusto. Varsinkin arktiset merenrannikot ovat äänekkäiden ja valtavien lintuyhdyskuntien asuttamia. Tyypillisiä vesilintuja ovat sorsat ja hanhet. Tundralla elää monia harvinaisia lintulajeja, kuten maakotka, merikotka, lumikurki ja ruusulokki, joista kaksi jälkimmäistä pesivät vain Sahassa. Joka kesä yli 30 000 hanhea muuttaa pesimään Jana- ja Kolymajokien välisille kosteikkoalueille. Kolyman ja Alazejan välisellä alueella puolestaan pesii joka kesä noin 200 000–300 000 sorsaa. Khroman, Indigirkan alajuoksun ja Alazejan varsilla pesivät muun muassa lumikurki ja ruusulokki. Kolyman ja Konkovajajoen välisellä alueella puolestaan pesivät muun muassa hietakurki, pikkujoutsen ja haahka. Lenan ja Kolyman välisellä alueella puolestaan taigakuovi, munkkikurki ja mustahaikara.
Saha eli Jakutia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Pohjois-Aasiassa Itä-Siperian keski- ja pohjoisosassa.
Maantiede
Saha rajoittuu pohjoisessa Pohjoiseen jäämereen kuuluviin Laptevinmereen ja Itä-Siperian mereen, koillisessa Tšukotkan autonomiseen piirikuntaan, idässä Magadanin alueeseen, kaakossa Habarovskin aluepiiriin, etelässä Amurin ja Tšitan alueisiin, lounaassa Irkutskin alueeseen ja lännessä Krasnojarskin aluepiiriin.
Saha käsittää maantieteellisesti valtavan alueen, joka kattaa suuren osan Koillis-Aasiaa. Sahan pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 2 000 kilometriä ja itä-länsisuunnassa noin 2 500 kilometriä. Jos Saha olisi itsenäinen valtio, niin se olisi pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio, heti Intian jälkeen. Lähes 80 prosenttia Sahan pinta-alasta sijaitsee 60. leveyspiirin ja yli 40 prosenttia napapiirin pohjoispuolella. Laajan alueensa vuoksi Saha alue jakautuu kolmeen eri aikavyöhykkeeseen.
Ilmasto
Sahan ilmasto on kuiva ja hyvin mantereinen ja se onkin Siperian kylmintä aluetta. Mannerilmastolle tyypillisesti talvet ovat pitkiä ja ankaria, kun taas kesät ovat lyhyitä ja kuumia. Vuoden keskisademäärä on pieni, Keski-Sahassa 150–200 millimetriä ja itäosan vuoristoissa 500–700 millimetriä. Monin paikoin ei sada lainkaan lunta.
Tammikuun keskilämpötila on monin paikoin -50 celsiusastetta ja heinäkuussa lämpötila nousee jopa +38 asteeseen. Maan pääkaupungissa Jakutskissa keskimääräinen lämpötila on tammikuussa -43,3 °C ja heinäkuussa +19 °C. Koko vuoden keskilämpötila Jakutskissa on -11 °C. Verhonjanskin pikkukaupungissa keskilämpötila on tammikuussa -50,5 °C, heinäkuussa +15,4 °C ja koko vuonna -16,3 °C. Kylmin Verhojanskissa mitattu lämpötila on ollut -69,8 °C. Jäämeren vaikutuksesta talvet ovat maan pohjoisosassa hieman leudompia kuin sisämaassa. Esimerkiksi Jäämeren rannikolla Ust-Janskissa vuoden keskilämpötila on -16,3 °C ja tammikuun -41,0 °C. Sahan ja samalla koko pohjoisen pallonpuoliskon pakkasennätys -72 °C on kirjattu tasavallan itäosassa sijaitsevaan Oimjakoniin; kyseessä ei tosin ole suora mittaus. Oimjakon on myös koko maailman kylmin pysyvästi asuttu paikkakunta.
Eläimistö
Sahan eläimistö muodostuu tyypillistä pohjoisen havumetsävyöhykkeen sekä tundran eläinlajeista. Kaikkiaan Sahan alueella elää 28 nisäkäslajia, 285 lintulajia, 43 kalalajia ja noin 4 000 hyönteislajia. Tyypillisistä nisäkäslajeista mainittakoon hirvi, kettu, sopulit, ahma, ruskeakarhu, vapiti, peura, myskihirvi ja mursu sekä arktisilla saaristoalueilla elävä jääkarhu. Sahan lukuisissa joissa ja järvissä elävät muun muassa nelma, siperiansampi, siperianjokilohi, omulsiika, pyörökuonosiika, muksunsiika ja ruutana.
Sahassa on varsin rikas linnusto. Varsinkin arktiset merenrannikot ovat äänekkäiden ja valtavien lintuyhdyskuntien asuttamia. Tyypillisiä vesilintuja ovat sorsat ja hanhet. Tundralla elää monia harvinaisia lintulajeja, kuten maakotka, merikotka, lumikurki ja ruusulokki, joista kaksi jälkimmäistä pesivät vain Sahassa. Joka kesä yli 30 000 hanhea muuttaa pesimään Jana- ja Kolymajokien välisille kosteikkoalueille. Kolyman ja Alazejan välisellä alueella puolestaan pesii joka kesä noin 200 000–300 000 sorsaa. Khroman, Indigirkan alajuoksun ja Alazejan varsilla pesivät muun muassa lumikurki ja ruusulokki. Kolyman ja Konkovajajoen välisellä alueella puolestaan pesivät muun muassa hietakurki, pikkujoutsen ja haahka. Lenan ja Kolyman välisellä alueella puolestaan taigakuovi, munkkikurki ja mustahaikara.
