Isolapionappari (Tolmomyias sulphurescens) on Keski- ja Etelä-Amerikassa tavattava napsijoihin kuuluva varpuslintu.
Kooltaan isolapionappari on noin 14 cm. Lajin ulkonäkö vaihtelee alalajeittain ja osa alalajeista saattaa olla omia lajejaan. Kaikilla alalajeilla selkä on väriltään oliivinvihreä ja sen tummuus vaihtelee. Linnun levinneisyysalueen pohjoisosassa alalajien pää on väriltään oliivinvihreä. Siivet ovat harmahtavat ja niissä on keltaisia juovia. Vatsa on väriltään kirkkaan keltainen. Isolapionapparin eteläisillä alalajeilla on päässä musta täplä. Isolapionapparin nokka on leveä ja hieman litteä.
Isolapionapparin levinneisyysalue ulottuu Keski-Amerikassa Meksikon eteläosista Panamaan. Etelä-Amerikassa sitä tavataan Kolumbiasta ja Venezuelasta etelään aina Argentiinan pohjoisosiin asti. Linnun elinympäristöä ovat monenlaiset metsät ja metsien reunamaat sekä puoliavoimet ympäristöt. Erityisesti lajia tavataan jokien ja purojen läheisyydestä. Isolapionapparin elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 1 900 metrin korkeudella merenpinnasta.
Isolapionapparit liikkuvat yleensä yksin tai pareittain ja voi liittyä myös sekaparviin. Ravintonaan se käyttää hyönteisiä, joita se pyydystää lehdiltä ja oksilta. Lintu voi syödä myös marjoja. Isolapionapparin pesimäkausi kestää Kolumbiassa tammikuulta heinäkuulle. Pesä roikkuu puun oksasta ja sivulla on pitkä putkimainen sisäänkäynti. Naaras munii kahdesta kolmeen valkoista ruskeapilkullista munaa.