Kultaperäkasikki (Cacicus cela) on laajalla alueella Keski- ja Etelä-Amerikassa tavattava turpiaaleihin kuuluva varpuslintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ovipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Po
PolygynyMo
Moniavioiset eläimetPolygamia eli moniavioisuus on avioliiton muoto, jossa yhdellä henkilöllä on samanaikaisesti useita aviopuolisoita. Polygamialla on kolme muotoa...
Si
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Do
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenY
alkaaKooltaan kultaperäkasikki on 23–29 cm ja koiras on naarasta kookkaampi. Väritykseltään laji on pääosin kiiltävän musta. Siipilaikku, alavatsa ja perä ovat väriltään kirkkaan keltainen. Kultaperäkasikin nokka on väriltään valkoinen ja silmän iiris on sininen.
Kultaperäkasikin levinneisyysalue ulottuu Panaman länsiosista etelään aina Bolivian pohjoisosiin ja Brasiliaan. Lisäksi lajia tavataan myös Trinidad ja Tobagossa. Linnun elinympäristöä ovat metsien reunamaat, metsät ja puoliavoimet ympäristöt, joilla kasvaa yksittäisiä puita.
Kultaperäkasikit liikkuvat suurina ryhminä. Laji pesii kolonioissa ja yhdessä puussa voi olla jopa sata pussimaista pesää. Pesä sijaitsee usein joessa olevassa saaressa sijaitsevassa puussa, jossa on usein myös herhiläispesä. Herhiläiset suojaavat pesiä petolinnuilta ja joessa elävät kaimaanit ja saukot syövät käärmeitä, jotka voisivat myös olla uhkana pesiville linnuille. Herhiläisten arvellaan myös karkottavan kärpäsiä, joilla on loisina punkkeja, jotka poikasiin tarttuessaan voivat tappaa ne. Yhteispesinnästä on etua myös petolintujen karkottamisessa. Jos pedot onnistuvat tuhoamaan pesiä, naaraat rakentavat uuden koloniaan toiseen puuhun. Parhaissa pesäpuissa on eniten pesiä.