Aavikkokaniinin selkä on ruskeanharmaa ja vatsapuoli vaaleampi. Sillä on suuret silmät ja pöyheä, pyöreä häntä sekä pitkät, leveät korvat joissa on vain vähän karvaa. Naaraskaniinit ovat uroksia kookkaampia. Sen paino täysikokoisena pysyttelee puolentoista kilon alapuolella. Pituus vaihtelee 33 senttimetristä 43 senttimetriin.

Aavikkokaniini viihtyy metsäalueilla, niityillä, aavikoilla sekä samoilla alueilla joilla kreosoottipensas kasvaa.

Aavikkokaniinin ruokavalioon kuuluu ruoho, kaktuskasvit, kaarna ja meskitet. Parittelukausi kestää tammikuusta loppukesään saakka. Naaras tekee pesän matalaan koloon ja vuoraa sen karvoilla ja ruoholla. Se on tiineenä noin kuukauden ajan ennen kuin synnyttää yhdestä kuuteen poikasta. Poikaset syntyvät karvattomina ja sokeina. Ne jättävät pesän kaksiviikkoisina mutta viipyvät emonsa seurassa vielä muutaman viikon ajan. Aavikkokaniini saavuttaa sukukypsyyden noin kolmen kuukauden iässä. Yleisesti se saa kahdesta neljään poikuetta vuodessa, mutta epätavallista ei ole kuusikaan poikuetta vuoden aikana. Aavikkokaniinin aktiivinen hereilläoloaika sijoittuu aikaiseen aamuun ja iltahetkiin. Päivän kuumimmaksi ajaksi se vetäytyy varjopaikkoihin suojaan polttavalta auringolta. Aavikkokaniini saattaa kiivetä kalteviin puihin ja kantojen päälle havainnoimaan ympäristöään ja mahdollisia uhkia. Yleensä aavikkokaniini ei rakenna asuinpaikkaansa itse, joskin se saattaa kuopsuttaa sellaisen pensaan tai muun kasvillisuuden alle. Joskus se saattaa myös käydä lepäämään toisen eläimen pesään. Aavikkokaniini myös osaa uida ja kykenee juoksemaan 24 kilometrin tuntivauhdilla.

Hä

Hämärä