Lapintiainen

Lapintiainen (Poecile cinctus) on tiaisiin (Paridae) kuuluva lintulaji.

Ulkonäkö

Lapintiainen on 12,5–14 cm pitkä. Se muistuttaa hömötiaista, mutta lapintiaisen höyhenpuku on tuuheampi ja sen pää näyttää suuremmalta. Selkä on lämpimänruskea, kupeet ruosteenruskeat ja päälaki himmeän harmaanruskea. Posket ja vatsa ovat valkoiset, ja silmien ympäri kulkee musta naamari. Lisäksi lapintiaisella on tumma kurkkulappu, joka on hyvin iso ja alaosastaan leveä sekä usein epäselvärajainen.

Näytä lisää

Lapintiaisen kutsuääni on hömötiaismainen "tsi-tsi-tshää-tshää", joka on kuitenkin hömötiaisen kutsuääntä vaimeampi. Lisäksi lapintiaisella on hento "tsih"-yhteysääni. Lapintiaisen laulu koostuu jankuttavasta ja surisevasta "tsi-yrr tsi-yrr..." -säkeestä sekä yksinkertaisesta, viitatiasmaisesta "tse-tse-tse..." -säkeestä.

Vanhin suomalainen rengastettu lapintiainen on ollut 9 vuotta 4 päivää vanha. Se on myös Euroopan vanhin lapintiainen.

Näytä vähemmän

Jakelu

Maantiede

Lapintiainen on taigan lintu, jonka esiintymisalue ulottuu Skandeilta Alaskaan. Suomessa se pesii Lapissa ja Perä-Pohjolassa, ja parimäärä on n. 40 000. Laji elää noin 10 miljoonan neliökilometrin alueella ja sen maailman populaatio on 0,5–5 miljoonaa yksilöä. Lapintiainen on paikkalintu, mutta pieni osa, lähinnä nuoria lintuja, voi syksyisin vaeltaa etelään, jolloin yksittäisiä lintuja tavataan etelärannikkoa myöten.

Näytä lisää

Varttuneet sekametsät ja männiköt, myös tunturikoivikot. Reviirillä olisi hyvä olla keloja ja kolopuita, mutta pesii myös talousmetsissä, jos vain pesäkoloja tai pönttöjä on tarjolla. Lapintiaisen reviiri voi olla pikkulinnulle hyvin laaja, jopa neliökilometri.

Näytä vähemmän
Lapintiainen elinympäristökartta
Lapintiainen elinympäristökartta
Lapintiainen
Attribution-ShareAlike License

Tottumukset ja elämäntyyli

Elämäntapa
Kausiluonteinen käyttäytyminen
Lintujen kutsu

Ruokavalio ja Ravitsemus

Hyönteiset ja muut selkärangattomat. Alkukesällä lapintiaiset viihtyvät maanpinnalla etsimässä mm. vaaksiaisten koteloita ja hämähäkkejä. Kesällä ne siirtyvät syömään puiden lehvästöstä hyönteisten toukkia. Syksyllä ja talvella myös siemenet, marjat ja lintulautojen antimet, etenkin tali.

Parittelutavat

Naaras rakentaa pesän vanhaan tikankoloon tai pönttöön, voi joskus kovertaa itsekin pesäkolon. Muninta tapahtuu toukokuussa tai kesäkuun alussa. Munia on 5–11, keskimäärin 7,4. Naaras hautoo noin 2 viikkoa. Poikasista huolehtivat molemmat puolisot. Ne lähtevät pesästä lentokykyisinä 18–20 päivän ikäisinä.

Väestö

Viitteet

1. Lapintiainen artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapintiainen
2. Lapintiainen IUCN:n punaisen listan sivustolla - https://www.iucnredlist.org/species/22711750/87424950
3. Xeno-canto lintukutsu - https://xeno-canto.org/677964

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan