Seltopusikki (Pseudopus apodus) on eurooppalainen jalaton vaskitsalaji. Se voi kasvaa 140 cm pitkäksi, josta häntää on hieman yli puolet. Se on väriltään kellan- tai tummanruskea; tukevarakenteinen pää on vaaleampi. Seltopusikin suomut ovat suuria ja neliömäisiä, mutta kylkien suomut ovat pienempiä. Käärmemäisestä olemuksestaan huolimatta sillä on liskoille tyypilliset liikkuvat silmäluomet ja korva-aukot. Seltopusikki ei myöskään liiku käärmemäisesti aaltoillen. Yhteissuolessa on havaittavissa jäänteitä surkastuneista takaraajoista. Laji on levinnyt Balkanilta Kaspianmerelle ulottuvalle alueelle. Seltopusikki elää yleisenä kuivilla ja kivikkoisilla rinteillä sekä metsissä. Se munii 8–10 munaa. Lajin ravintoon kuuluvat niveljalkaiset, matelijat ja nisäkkäät.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ma
MaanpäällinenKa
Kaivavat eläimetOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenS
alkaa