Hyppyantilooppi (Antidorcas marsupialis) on keskikokoinen antilooppi. Se on myös Etelä-Afrikan kansalliseläin ja suosittua riistaa.
Hä
HämäräKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Ku
Kursorinen eläinMa
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetLa
Laiduntavat eläimetLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
Se
SeurakuntaVi
ViviparousRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Po
PolygynyPa
PaimentaminenLauma merkitsee isoa joukkoa eläimiä. Sana liitetään useimmiten nisäkkäisiin, kun taas esimerkiksi suurta lintu- tai kalajoukkoa kutsutaan pa...
So
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaMi
MigraatioS
alkaaMa
MatkailijatNo
Nopeat eläimetSen pää on vaalea ja siinä kulkee kapea tummanruskea juova sieraimista silmien kautta ohimolle saakka. Hännän tyvellä on suurehko valkea peräpeili. Hyppyantilooppi painaa 25–45 kg ja sen ruumis on 125–150 cm:n pituinen. Sen säkäkorkeus on 73–90 cm ja hännällä on pituutta 25–32 cm. Kummallakin sukupuolella on sarvet.
Hyppyantilooppeja oli aiemmin Etelä-Angolasta Kapkaupunkiin Afrikan mantereen länsipuolella. Nykyään lajia tavataan Lounais-Angolassa, miltei koko Namibiassa ja Botswanassa sekä pienellä alueella Etelä-Afrikan tasavallan luoteisosassa. Hyppyantiloopit kansoittivat eteläisen Afrikan ruohomaita satojen tuhansien eläinten laumoina, mutta eurooppalaisten uudisasukkaiden saapumisen jälkeen kannat tuhoutuivat paikoitellen täysin. Lajin kokonaismäärää pitävät yllä metsästyksestä elävät riistatilat. Hyppyantiloopit suosivat avointa ja kuivaa ruohomaata. Osa riistatiloilla olevasta populaatiosta sijaitsee myös luonnollisen levinneisyysalueen ulkopuolella.
Kantoaika on vajaat 6 kk, ja jälkeläisiä syntyy vain yksi.