Madeiranviistäjä (Pterodroma madeira) on keskikokoinen ulappalintujen lahkoon kuuluva erittäin uhanalainen avomerilintu.
Yö
YöllinenMa
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioZ
alkaaLinnun pituus on 32–34 senttimetriä ja siivenkärkien väli 80–86 cm. Lähes kokotumma siiven alapinta. Linnun yläpuoli on harmaa ja siinä on tumma W-kuvio. Pitkä, melko terävä pyrstö on päältä yksivärisen vaaleanharmaa ja alapuolelta valkoinen. Rinnansivut ovat heikosti harmaakuvioiset, mikä on hyvä ero samannäköiseen harhailijaan Vyöviistäjään (Pterodroma mollis), jonka rintavyö on ehjä.
Lähes täysin samanlaista kapverdenviistäjää (Pterodroma feae) hieman pienempi ja sirompi, sen nokka on hennompi ja päälaki vaaleampi. Lajit eivät kuitenkaan ole erotettavissa toisistaan maastossa.
Ruokavalio koostuu luultavasti pienistä mustekaloista ja kaloista.
Lajin pahin uhka on munia ja poikasia syövät mustarotat (Rattus rattus), sekä hautovia emoja saalistavat kissat. Myös lisääntyvä määrä öisin vierailevia turisteja voivat olla häiriöksi pesinnälle, tätä kuitenkin valvovat viranomaiset. Ennen paimenet keräsivät poikasia ravinnoksi ja munakeräilijät munia.
Lajin ainoaa pesimisaluetta uhkaa tutka-asema, jota Nato rakennuttaa lähestölle vuodesta 2009 alkaen.