Amerikannäätä (Martes americana) on Pohjois-Amerikan pohjois- ja länsiosista kotoisin oleva melko pienikokoinen nisäkäs, joka kuuluu näätien sukuun ja näätäeläinten heimoon. Se on pienempi ja vaaleampi kuin lähisukulaisensa kanadannäätä. Amerikannäädällä on useita alalajeja.
Yö
YöllinenPä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenAr
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetTä
TähystysRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Vi
ViviparousKa
Kaivavat eläimetTy
TylsyysPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Po
PolygynyYk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenA
alkaaAmerikannäädällä on pitkänomainen, hoikka keho, matalat jalat ja tuuhea häntä, jonka pituus on noin kolmasosan sen koko pituudesta. Uros on naarasta kookkaampi: sen pituus on 36–45 senttimetriä ja paino 470–1300 grammaa. Naaras on yleensä vain 32–40 senttimetrin pituinen ja 280–850 gramman painoinen.
Amerikannäädällä on kiilanmuotoinen pää, lyhyt kuono ja suuret, pyöreähköt korvat. Käpälissä on viisi varvasta, joissa on käyrät ja terävät kynnet. Tuuhea, kiiltävä turkki on selästä vaaleanruskea, rinnasta kermanvaalea tai oranssi, päästä harmaa sekä jaloista ja hännästä tummanruskea. Kummankin silmän sisäkulmasta otsalle ulottuu musta pystyjuova.
Amerikannäätä on kotoisin Pohjois-Amerikan pohjoisosista. Sen levinneisyysalue ulottuu Alaskasta Yhdysvaltojen koillisreunalle ja käsittää lähes koko Kanadan metsävyöhykkeen. Mantereen länsiosissa se on levittäytynyt etelään Kalliovuoria pitkin Sierra Nevadaan asti. Metsien häviäminen on romahduttanut sen kannan levinneisyysalueen kaakkoisreunalla, missä se oli melko yleinen vielä Britannian siirtomaavallan aikana. Minnesotassa ja Ontariossa kantoja on yritetty elvyttää palautusistutuksilla.
Amerikannäätää tavataan eniten pohjoisissa aarniometsissä, niin alavilla mailla kuin vuoristoissakin. Se suosii erityisesti vanhoja havu- ja sekametsiä, joiden pohjakerroksessa on runsaasti kantoja, puunjuuria ja kaatuneita puita. Se tekee reviirilleen yleensä useita pesiä onttoihin puunrunkoihin, kallionhalkeamiin tai toisten eläinten hylkäämiin pesäkoloihin, ja vuoraa ne lehdillä, sammalella ja muilla kasvinosilla.
Amerikannäätä ei siedä muita oman sukupuolensa yksilöitä omalla reviirillään. Reviirin koko vaihtelee suuresti ympäristön ja ravinnon saatavuuden mukaan: uroksilla sen pinta-ala on noin 8 neliökilometriä ja naarailla 2 neliökilometriä. Näätä koluaa alueen läpi kerran 8–10 päivässä pyyntiretkillään.
Amerikannäätä elää yleensä yksinään, vaikka luonnossa tavataankin silloin tällöin näätäpariskuntia poikasineen. Se on luonteeltaan arka mutta utelias ja liikkuu etupäässä öisin. Se pysyttelee päivät pesässään ja saalistaa auringonlaskujen ja -nousujen aikoihin, jolloin myös sen saaliseläimet ovat liikkeellä. Se on aktiivinen läpi talven ja kaivaa lumihankeen käytäviä löytääkseen pikkunisäkkäitä ravinnokseen.
Amerikannäätä kiipeilee taitavasti ja viettää suuren osan elämästään puussa, vaikka saalistaakin enimmäkseen maassa. Se osaa myös uida ja sukeltaa hyvin. Muiden näätäeläinten tavoin se viestii lajitovereilleen vartalon asennoilla, ääntelemällä ja jättämällä voimakkaita hajujälkiä ympäristöönsä.
Amerikannäätä on kaikkiruokainen petoeläin, joka pyydystää ruoakseen pääasiassa oravia, jyrsijöitä ja muita pikkunisäkkäitä. Usein sen voi nähdä ajattamassa mielisaalistaan punaoravia puunoksalta toiselle. Lisäksi se syö lintuja, hyönteisiä ja haaskoja ja etenkin syyskesällä marjoja ja siemeniä. Se tappaa saaliinsa nopealla, voimakkaalla puraisulla niskaan.
Amerikannäädän lisääntymiskausi kestää kesäkuusta elokuuhun, minä aikana naaraalla on yhdestä neljään 1–4 päivän mittaista kiimajaksoa. Kiiman aikana naaras jättää ympäristöönsä hajujälkiä merkiksi seksuaalisuudesta valmiudestaan. Kosiskelumenot kestävät pitkään ja niihin sisältyy piehtarointia, leikkimistä ja painia. Sekä urokset että naaraat saattavat paritella useiden kumppaneiden kanssa lisääntymiskauden aikana.
Raskaus kestää 220–275 päivää, vaikka varsinainen kantoaika on vain 28 päivää. Tämä johtuu siitä, että hedelmöityneet munasolut kiinnittyvät kohdunseinämään viiveellä – yleensä vasta helmikuussa. Naaras synnyttää pesäänsä 1–5 sokeaa poikasta maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Uros ei auta naarasta poikasten hoivaamisessa. Poikasten silmät avautuvat noin 40 päivän kuluttua syntymästä ja pian tämän jälkeen ne vieroittuvat emostaan. Ne poistuvat emonsa reviiriltä loppukesästä tai alkusyksystä perustaakseen oman reviirinsä.
Amerikannäätä on kasvanut täyteen mittaansa noin 3,5 kuukauden iässä ja saavuttaa sukukypsyyden 15–24 kuukauden iässä. Vankeudessa se voi elää jopa 17 vuoden ikäiseksi, mutta luonnossa keskimääräinen elinikä on todennäköisesti huomattavasti lyhyempi.
Amerikannäätä on pysynyt lajina elinvoimaisena, vaikka sitä metsästetään paljon arvokkaan turkkinsa vuoksi. Metsästyksen lisäksi sitä uhkaavat metsänhakkuut. Sillä ei ole varsinaisesti luonnollisia vihollisia.
