Koivunäätä, Pihanäätä
Kivinäätä eli koivunäätä eli pihanäätä (Martes foina) on Euroopassa ja Aasiassa elävä näätäeläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on kylänäätä.
Kivinäätä on tavallista näätää (Martes martes) pienempi ja tukevampi, sen jalat ovat lyhyemmät, pää suipompi, korvat pienemmät ja turkki vaaleampi kuin näädällä. Valkoinen rintalaikku voi ulottua jopa etujalkoihin asti, ja se on usein kaksiosainen. Kivinäädän polkuanturat ovat paljaat. Täysikasvuinen kivinäätä on häntä mukaan lukien noin 70 senttimetriä pitkä, josta hännän osuus on noin kolmannes. Kivinäätä painaa noin 1–2,5 kiloa.
Kivinäädän varsin laaja levinneisyysalue ulottuu koko Keski- ja Etelä-Euroopasta aina Mongoliaan. Pohjoisessa sen levinneisyysaluetta ovat Tanska ja Etelä-Viro. Kivinäätä elää vuoristoissa jopa 2 000 metrin korkeudessa. Se on lähes kaikkialla levinneisyysalueellaan näätää runsaampi, eikä se näädästä poiketen karta vaan suosii asutusta. Kivinäätä suosii louhikoita ja kallioisia maastoja. Se elää lähinnä metsissä ja viljelyseuduilla.
Kivinäätä tekee pesän metsissä yleensä puunkoloon ja asutuilla alueilla myös latoihin, joissa se kaivautuu mieluusti olkiin ja heiniin. Se voi tehdä pesän myös taloihin, kivimuuriin ja raunioihin. Pesän se vuoraa höyhenillä ja karvoilla. Elintavoiltaan kivinäätä muistuttaa paljon näätää, lukuun ottamatta elinympäristöä. Kivinäätä on vilkas, hyvä kiipeämään, hyvä uimari, ja voi tehdä jopa kolmen metrin loikkia. Kivinäätä kykenee kulkemaan pienistäkin raoista. Kivinäädät liikkuvat lähinnä öisin ja kesällä myös päivisin, jolloin ne voivat tehdä pitkiäkin saalistusmatkoja. Muulloin ne pääosin nukkuvat pesässään.
Lajin eri rinnakkaisnimet juontuvat sen elintavoista: se saalistaa pääasiassa puissa ("koivunäätä"), mutta myös aukeilla kivikkomailla ("kivinäätä") ja se elää ja pesii usein maatalojen pihoilla ja jopa rakennuksissa ("pihanäätä").
Kivinäädän ravinto koostuu kaikenlaisista pikkunisäkkäistä, päästäisiä lukuun ottamatta. Se voi metsästää jopa kanin kokoisia eläimiä. Kivinäätä syö myös lintuja ja niiden munia. Kivinäädät vierailevat usein myös kanaloissa. Ravintoon kuuluvat myös kaikenlaiset marjat ja hedelmät. Linnunmunat ovat kivinäätien herkkua.
Kivinäädän parittelukausi on kesä-elokuussa ja naaras synnyttää huhti-toukokuussa 3–5 pentua, joita se pitää piilossa pesässä. Kun poikaset ovat tarpeeksi kasvaneet, ne lähtevät saalistusretkille mukaan.
