Mäntynäätä
Näätä eli mäntynäätä (Martes martes) on näätäeläimiin kuuluva nisäkäslaji. Se on heimonsa tyypillinen edustaja ja siksi antanut nimensäkin sille. Sitä tavataan lähes koko Euroopassa sekä osissa Lähi-itää, Kaukasuksella ja Siperian länsiosissa. Näätä elää kaikenlaisissa metsissä. Sitä on metsästetty sen tuuhean talviturkin takia ja siitä on myös yritetty jalostaa tarhattua kantaa.
Yö
YöllinenKa
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenAr
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetVi
ViviparousRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Po
PolygynadriaYk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenP
alkaaNäätä on keskikokoinen lihansyöjä, ja se on noin suuren kotikissan kokoinen. Ruumiin pituus on 45–58 senttimetriä ja hännän pituus 16–28 senttimetriä. Näätä painaa 500–1 800 grammaa. Koossa on selvää vaihtelua maantieteellisesti, ja koiraat ovat 12–30 prosenttia painavampia kuin naaraat.
Näädän karvapeite on ruskea, ja se on talvisin tiheä ja pehmeä. Kesäisin se on lyhyt ja karkea. Jalkapohjien polkuanturat ovat kokonaan turkin peitossa talvisin. Talviturkki kasvaa syyskuussa, ja nuoret yksilöt saavat aikuisen karvapeitteen ensimmäisen talvenaan. Ruskeaan turkkiin kuuluu kermanoranssi kurkkulappu, harmahtavaa sävyä vatsassa sekä tummempaa väritystä tassuissa. Häntä on pitkä ja tuuhea ja korvat isot ja kolmiomaiset. Näätä elää yleensä 8–10-vuotiaaksi.
Näätä on levinnyt laajalle palearktisella alueella. Sitä tavataan lähes koko Euroopassa, Anatoliassa, Irakin ja Iranin pohjoisosissa, Kaukasuksella, ja Siperian länsiosissa. Euroopassa sitä ei esiinny suuressa osassa Pyreneiden niemimaata ja Kreikkaa sekä osissa Belgiaa ja Alankomaita. Välimeren saarilla sitä tavataan Korsikalta, Sardinialta, Sisiliasta ja Baleaareilta. Aiemmin se oli levinnyt koko Britteinsaarille, mutta nykyään sitä tavataan vain Ison-Britannian ja Irlannin pohjoisosissa. Suomessa näätä asustaa koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Näätä elää sekä lehti-, seka- että havumetsissä ja pensaikoissa. Laji viihtyy erityisesti metsissä, jonka latvuston peitteisyys on vajaa ja jossa on tiheä alikasvos.
Näätä metsästää tavallisesti vain öisin. Päivällä se pysyy paikoillaan ja valitsee lepopaikakseen esimerkiksi kallionkolon, louhikon, onton puun, petolinnun pesän ja usein oravan tai harakan pesän, joka on tavallisesti tiheässä kuusessa. Majapaikkaansa näätä vaihtaa jatkuvasti. Huonolla ilmalla, esimerkiksi ankarassa tuiskussa, se pysyy paikoillaan joskus päiväkausiakin. Heti myrskyn mentyä ohi näätä lähtee vaellukselleen. Näätänaaras synnyttää maalis-toukokuussa poikaset, joita on tavallisesti 2–5. Pesänä on useimmiten ontto puu tai kivilouhikko.
Näätä syö sekaravintoa, ja suosii liharuokaa kun sitä on saatavana, varsinkin pieniä nisäkkäitä. Se tutkii öisin kaikki mahdolliset sopet elinpiirillään etsiessään ravinnokseen myyriä ja muita jyrsijöitä, lintuja, sammakoita sekä hyönteisiä. Myös lintujen munat, marjat, hedelmät ja hunaja kuuluvat sen ruokalistalle. Toisinaan sen näkee vierailevan myös muun muassa hirvieläinten haaskoilla. Se voi hätätapauksessa syödä myös sieniä.
