Andienkondori (Vultur gryphus) on maailman kookkaimpia lentotaitoisia lintuja. Se elää vankeudessa ainakin 60-vuotiaaksi. Se on Chilen, Kolumbian, Bolivian ja Ecuadorin kansallislintu.
Pä
PäiväeläimetLi
LihansyöjäRa
RaadonsyöjäAr
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenPe
PetoeläimetVa
Vanhat eläimetRe
ReviiriSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenLe
Leijailevat linnutLi
Liitävät eläimetYk
Yksiavioiset eläimetSo
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaKo
Korkeussuuntainen muuttajaA
alkaaTäysikasvuisen andienkondorin pituus on suunnilleen 1–1,3 m ja siipien kärkiväli on jopa yli 3 m. Linnun paino on 11–15 kg. Andienkondorin höyhenväritys on pääosin tumma, mutta sen siivissä on valkoiset laikut. Lajin kaula on höyhenetön, mutta koirailla on päässään heltat. Andienkondorilla on koukkunokka.
Andienkondoreita tapaa nykyään Andien yllä Perussa tai Itä-Kolumbiassa. Joitakin kondoreita asustaa myös Pohjois-Kolumbiassa ja -Venezuelassa sekä Patagoniassa Etelä-Argentiinassa ja Chilessä.
Vuoristot, aavikot ja puoliaavikot, ruohostot ja rannikkoalueet. Andienkondori kestää suuria ilmanpaineen vaihteluja ja pystyy jopa 6000 metrin korkeudesta laskeutumaan nopeasti muutaman sadan metrin korkeudelle.
Andienkondori on enimmäkseen raadonsyöjä, mutta ne syövät myös linnunmunia ja voivat joskus tappaa elävän saaliin.
Andienkondori ei rakenna pesää. Naaras munii kallionpahdalle tai -ulkonemalle 1–2 munaa ja hautoo niitä 54–58 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasiaan pesään puolen vuoden ajan. Ruokinta ja muu huolenpito jatkuu vielä toiset puoli vuotta poikasen jo jätettyä pesän. Jälkeläisen kasvattamisen kestäessä näin kauan andienkondori pesii vain joka toinen vuosi. Andienkondorit tulevat sukukypsiksi 5–7-vuotiaana. Ne ovat yksiavioisia.
