Sinivatsa-amatsoni (Triclaria malachitacea) on Brasilian rannikkosademetsässä Etelä-Amerikassa elävä papukaijalaji.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ei
Ei siirtolainenB
alkaaSinivatsa-amatsonin ruumiinpituus on 28 senttiä, ja paino 110–115 grammaa. Sen höyhenpuku on lähes täysin vihreä, lukuun ottamatta pyrstö- ja siipisulkien sinertävänvihreitä höyheniä. Lisäksi koiraan vatsassa on silmiinpistävä sininen täplä, josta laji on saanut nimensä. Naaraat ovat tavallisesti myös vaaleampia. Nokka on varsin suuri ja vaalea. Pyrstö on pyöreä ja ruumiinkokoon suhteutettuna pitkä. Silmät ovat ruskeat, ja niitä ympäröi paljas harmaa rengas. Nuorten lintujen väritys on samanlainen kuin aikuisilla, mutta nuorten koiraiden sininen täplä on pienempi, ja rinnan alaosa vihreä. Varsinaisten amatsonien pyrstö on lyhyempi kuin sinivatsa-amatsonilla. Sen voi sekoittaa myös punanaamioarattien (Pionopsitta pileata) naaraisiin, jotka ovat pienikokoisempia.
Sinivatsa-amatsonia tavataan varmuudella vain Brasiliassa. Ne elävät pääosin São Paulon, Rio de Janeiron ja Rio Grande do Sulin osavaltioissa maan kaakkoisosissa. Lajilla on muutamia elinpaikkoja myös Espírito Santon, Paranán ja Santa Catarinan osavaltioissa. Muutama epävarma havainto on myös Minas Geraisista. Misionesin maakunnasta Argentiinasta on myös kaksi vahvistamatonta havaintoa. Etelä-Bahiasta Brasiliassa ei ole havaintoja sitten vuoden 1833. Sinivatsa-amatsoni on ilmeisesti luonnostaan harvinainen. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Rio Grande do Sulissa elää noin 10 000 lintua, ja merkittäviä määriä on myös Serra do Mar -vuoriston itärinteillä.
Elinympäristöä ovat vuoristometsät 300–1 000 metrin korkeudessa merenpinnasta. Sinivatsa-amatsonit elävät pesimiskauden ulkopuolella myös alankometsissä. Niitä tapaa usein laaksoista vesiväylien varrella kasvavien metsien latvuskerroksessa. Ne vierailevat myös plantaaseilla, puutarhoissa ja esikaupunkien metsiköissä.
Sinivatsa-amatsonit elävät pieninä ryhminä tai pareittain. Niiden ravintoa ovat siemenet, hedelmät, kukat, mesi, silmut ja ehkä myös hyönteiset. Satunnaisesti ne syövät myös pelloilta maissia. Vankeudessa elävien lintujen on huomattu syövän myös kaarnaa, lehtiä ja puissa kasvavaa levää. Sinivatsa-amatsoni on melko hiljainen papukaija. Sen ääntely on sarja rastasmaisia epäsäännöllisiä fraaseja. Se päästää myös nopeasti toistuvaa piipitystä. Parit harrastavat lisäksi yhteislaulua.
Sinivatsa-amatsonipariskunnat ovat elokuusta helmikuuhun kestävän pesimäkauden aikana hyvin reviiritietoisia. Eri parien pesien etäisyys voi olla jopa kaksi kilometriä. Koiras tekee naaraalle esityksen, jossa se kävelee nykivästi pää alhaalla. Se myös ojentelee nokkaansa eteenpäin istuessaan oksalla. Se pörhistää niskahöyheniään pystyyn, levittää pyrstönsä ja laulaa ravistellessaan nopeasti päätään. Tämän jälkeen se hankaa nokkaansa oksiin. Naaras puolestaan ravistelee päätään ja laulaa. Amatsonipari rakentaa pesänsä suuren puun, kuten palmun onkaloon, usein lähelle maata. Pesässä on tavallisesti 2–4 munaa, ainakin vankeudessa, ja niitä haudotaan 28 päivää. poikaset viipyvät pesässä 5–7 viikkoa.
Sinivatsa-amatsoni on elinvoimainen laji. Suurin osa sen asuttamista rannikkosademetsistä on hakattu viljelysten, kaupungistumisen ja palmujen hyödyntämiseen tarkoitetun talouden tieltä. Rio Grande do Sulin osavaltiossa niiden elinympäristöä on kadonnut myös tupakan kuivatukseen tarvittavan puun muodossa. Nykyään alkuperäismetsien hävittäminen on kiellettyä. Lajia on pyydetty myös häkkilinnuksi. Pieni määrä sinivatsa-amatsoneja löydettiin 1980-luvun puolivälissä kansainvälisiltä markkinoilta, etenkin Alankomaista, mutta nykyään se on vain satunnaista eikä häkkilintupyyntiä pidetä merkittävänä uhkana. Se kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen II ja on suojeltu Brasiliassa. Sitä tavataan nykyään 14 suojelualueella.
