Tarhajuuriperhonen (Hepialus lupulinus) on harvinainen, harmaansävyinen yöperhonen, joka kuuluu alkeelliseen juuriperhosten heimoon. Suomen kansallisessa uhanalaisarvioinnissa vuodelta 2010 se on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN).
Koiraan etusiipien väri vaihtelee kellanruskeasta punaruskeaan, naaraan siivet ovat harmaanruskeat. Siiven poikki kulkee leveä valkoinen juova siiven tyvestä siiven takareunaan ja sieltä kärkeä kohti. Juova päättyy siiven etureunassa juuri ennen kärkeä. Joskus juova jakaantuu erillisiksi laikuiksi. Naaraalla juova erottuu huonosti. Siiven ulkoreunassa saattaa olla rivi pieniä, vaaleita täpliä ja etureunassa on usein sumeareunainen valkoinen täplä. Takasiivet ovat kellanruskeat tai harmaanruskeat. Siipiväli koiraalla on 24–31 mm ja naaraalla 29–39 mm.
Tarhajuuriperhosta tavataan paikoittain lähes koko Euroopassa, mutta sen levinneisyys rajoittuu Eurooppaan ja Keski-Aasiaan. Suomessa laji on eteläinen ja harvinainen. Levinneisyys rajoittuu Etelä-Karjalan, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen alueille. Perhoset lentävät melko lyhyenä aikana toukokuun lopulta juhannuksen tietämiin.
Tarhajuuriperhonen elää erilaisilla melko avoimilla paikoilla, joilla on runsaasti kasvillisuutta. Erityisesti se vaikuttaa suosivan paikkoja, joissa kasvaa kieloa. Koiraat lentävät parin tunnin ajan auringonlaskun aikaan etsien naaraita. Naaraat oleskelevat kasvillisuudessa ja värisyttävät siipiään levittäen feromoneja ilmaan.
Parittelu kestää vajaan tunnin ja naaras aloittaa munimisen aamulla tai aamupäivällä. Muniessaan se lentää matalalla ja laskeutuu välillä pudottamaan muutaman munan. Munista kuoriutuvat toukat kaivautuvat heti maahan ja elävät noin 10 cm syvyydellä maanalaisessa käytävässä syöden kasvien juuria. Toukkakehitys kestää yhdestä kahteen vuotta. Kotelovaiheen lopussa kotelo nousee toukan tekemää käytävää pitkin osittain maanpinnan yläpuolelle.
