Emu (Dromaius novaehollandiae) on lentokyvytön Australiassa elävä kasuaarilintu. Lajin nimesi John Latham vuonna 1790.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ko
KoprofagiaKoprofagia eli skatofagia tarkoittaa ulosteen syömistä.Koprofagiaa esiintyy lemmikkieläimillä, kuten koirilla. Ilmiö voi niillä johtua lukuis...
Fr
FrugivoreGr
GranivoreKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Li
LignivoreMa
MaanpäällinenLe
Lentokyvytön lintuEs
Esiyksilölliset eläimetKu
Kursorinen eläinZo
ZoochorySa
Saarella endeemisetNo
NomadiOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Po
PolyandryYl
Yleensä yksinäiset eläimetPa
ParveiluSo
Sosiaaliset eläimetE
alkaaEmut muistuttavat hieman kasuaareja ja strutseja. Emu on kasuaaria kookkaampi, mutta strutsia hieman pienikokoisempi. Emu on Australian suurin ja koko maailman toiseksi suurin lintu. Emulla on strutsista poiketen vain kolme varvasta. Emun höyhenys poikkeaa muiden lintujen höyhenistä, sillä sen höyhenen kasvupisteestä kehittyy kaksi höyhentä. Emut ovat väriltään ruskeita ja niiden pää on tumma tai musta. Emut voivat painaa 60 kiloa ja niiden huippunopeus on noin 50 km/h. Ne ovat tarvittaessa hyviä uimareita.
Emut elävät 10–20 vuotta, tarhaoloissa kauemminkin.
Emuja tavataan luonnonvaraisina vain Australiassa. Niitä tavataan lähes koko mantereelta, mutta itärannikolla ja mantereen keskiosissa kanta on harvempi.
Emuja on aiemmin elänyt myös Tasmaniassa, Kengurusaarella ja King Islandilla, mutta niiden alalajit hävisivät pian eurooppalaisten tulon jälkeen. Tasmanianemu (D. n. diemensis) hävisi luonnosta vuoden 1865 aikoihin.
Emuja tavataan hyvin monipuolisissa ympäristöissä rannikoilta Snowy Mountains -vuorten rinteille asti. Laji suosii kuitenkin savannimetsiä ja ruohomaita sekä subtrooppista ilmastoa. Emut tarvitsevat vesialtaita, joten ne välttelevät tiheitä metsiä sekä aavikoituneita alueita. Länsi-Australiassa emut käyttävät muuttoreittejä liikkuessaan ruoan perässä, ne menevät pohjoiseen kesäisin ja etelään talvisin. Itä-Australiassa samanlaista ilmiötä ei esiinny.
Australian emukanta on noin 625 000–725 000 yksilöä.
Koiras rakentaa maahan pesän oksista, ruohoista, lehdistä ja puunkuoresta. Se parittelee 1–3 naaraan kanssa, jotka munivat samaan pesään. Emut munivat kerrallaan 5-15, keskimäärin 11 tummanvihreää munaa. Yksi muna painaa noin 800 grammaa. Koiras hautoo munia 56 päivää eikä käy lainkaan syömässä haudonnan aikana. Sen paino putoaa kolmanneksella ja se joutuu käyttämään keväällä (Suomen syksyllä) keräämiään runsaita rasvavarantoja. Poikaset ovat pesäjättöisiä lähtien liikkeelle muutaman päivän ikäisinä. Ne ovat aikuisen kokoisia vuoden vanhoina. Koiras huolehtii yksin poikasista 1½ vuotta.
Emu on hyvin sosiaalinen laji ja kerääntyy usein valtaviksi parviksi, jotka vaeltavat pitkiäkin matkoja, jopa tuhat kilometriä, hyville ruokapaikoille.
Emujen pääravinto koostuu kasveista, hedelmistä, hyönteisistä ja muista pienistä eläimistä. Emut nielevät pieniä kiviä, jotka helpottavat ruoan sulatusta lihasmahassa. Emujen on myös havaittu syövän hiiltä, mutta tälle käyttäytymiselle ei tiedetä syytä.