Isopökkelökehrääjä (Nyctibius grandis) on pökkelökehrääjiin kuuluva lintulaji. Sitä tavataan laajalta alueelta Keski- ja Etelä-Amerikasta.
Isopökkelökehrääjä on suurikokoisin kehrääjälinnuista ja voi kasvaa 48–60 cm pitkäksi. Ruumiinrakenteeltaan laji on suuripäinen ja pitkäpyrstöinen. Alalajin N. g. guatemalensis pyrstö ja siivet ovat pidemmät kuin nimialalajilla. Isopökkelökehrääjä on väritykseltään kauttaaltaan vaaleanharmaa mustin viiruin ja kuvioinnein. Vatsassa on valkoista. N. g. guatemalensis -alalaji on selästään ruskeampi kuin N. g. grandis. Linnun silmät ovat suuret ja väriltään ruskeat tai oranssit.
Isopökkelökehrääjää tavataan Meksikon eteläosista Boliviaan ja Brasiliaan asti ulottuvalta alueelta. Sen elinympäristöä ovat sademetsät ja metsät tyypillisesti alankomailla, mutta sitä on tavattu aina 2 900 metrin korkeudessa kasvavista metsistä. Laji viettää päivät nukkuen puiden oksilla ja on yöaktiivinen. Se saalistaa vaanimalla puiden oksilla ja syöksyy yllättäen saaliinsa kimppuun. Isopökkelökehrääjän ravintoa ovat pääasiassa lentävät hyönteiset, mutta se voi syödä myös pieniä lepakoita. Isopökkelökehrääjän pesimäkausi on kostealla kaudella, jonka ajankohta vaihtelee Keski- ja Etelä-Amerikassa. Pesä sijaitsee korkealla puussa kolossa tai oksanhaarukassa. Pesä on risuista rakennettu litteähkö alusta. Naaras munii tyypillisesti yhden valkoisen ja tummapilkullisen munan. Sekä koiras- että naarasisopökkelökehrääjät hautovat munia ja ruokkivat poikasia.
